new amsterdam indianere

Intiaanit lyötiin nykyisen Wall Streetin tienoilla

Vuonna 1643 algonkinintiaanit hyökkäsivät hollantilaissiirtokunta Nieuw Amsterdamiin. Sen 500 uudisasukasta puolustautui lapsia myöten heinähangoin ja keihäin hyökkääjien nuolia vastaan. Taistelu käytiin nykyisen Wall Streetin tienoilla olleen paaluaidan luona.

Vuonna 1643 algonkinintiaanit hyökkäsivät hollantilaissiirtokunta Nieuw Amsterdamiin. Sen 500 uudisasukasta puolustautui lapsia myöten heinähangoin ja keihäin hyökkääjien nuolia vastaan. Taistelu käytiin nykyisen Wall Streetin tienoilla olleen paaluaidan luona.

Library of Congress/ID cph.3g12217/Wikipedia

Lukuisat tulipalot valaisivat iltataivasta Nieuw Amsterdamin pohjoispuolella. Kaupungin noin 500 asukasta tiesivät, mitä kajastus tarkoitti: algonkin
intiaanit polttivat maatiloja kaupungin ulkopuolella. Siirtokunnan kuvernööri William Kieft oli puoli vuotta
aikaisemmin surmauttanut raa'asti 120 algonkinkylän asukasta, ja siitä lähtien oli osattu odottaa kostoa. Siirtokunnan asukkaat eivät kuitenkaan moittineet kuvernöörin toimia, vaan verilöylyä pidettiin oikeutettuna, sillä algonkinheimo oli useasti syyttä suotta hyökännyt hollantilaisten liittolaisten, mohawkintiaanien, kimppuun.
Nieuw Amsterdamin Manhattanin soisista ja metsäisistä erämaista erottavan kolme kilometriä pitkän heiveröisen paaluaidan varrella oli valmiudessa joukko siviilivartijoita. Heidän tehtävänään oli hälyttää sotilaat, joita oli asemissa sadan metrin välein. Vartijat tähystivät ulos ohuiden ja teräväkärkisten puupaalujen välistä. Hieman
taaempana odottivat keihäin ja heinähangoin aseistautuneet pojat ja miehet valmiina kohtaamaan puolustuksen
läpi tunkeutumaan onnistuneet intiaanit. Yhtäkkiä sotahuudot leikkasivat pimeyttä ja intiaanien nuolet iskeytyivät suhahtaen paaluaitaan. Siirtokuntaa puolustavat sotilaat ampuivat paniikissa kohti hyökkääjien varjoissa häilyviä hahmoja, ja kamppailu jatkui koko yön.
Seuraavana aamuna kuvernööri laski menetykset: kymmenen siirtokuntalaista ja
lähes 200 intiaania oli kuollut, ennen kuin algonkinit olivat vetääntyneet.
Paaluaitaa vahvistettiin kymmenen vuotta myöhemmin. Afrikkalaisorjat, pakkotyöhön määrätyt intiaanit ja siirtokuntalaiset rakensivat kolme metriä korkean, vahvan puisen muurin, jossa oli joka 400 metrin välein tasanne kahta tykkiä varten.
Vuonna 1674 Nieuw Amsterdam luovutettiin muiden Hollannin Pohjois-Amerikassa omistamien alueiden lailla Britannialle, ja kaupunki sai uudeksi nimekseen New York. Britit laajensivat katuverkostoa. Yksi uusista kaduista kulki muurin varrella ja sai siksi nimekseen Wall Street (muurikatu).
New York kasvoi nopeasti, ja paaluaita purettiin sen suojeltua siirtokuntaa vajaat 50 vuotta. Nyt kaupunki sai vapaasti laajentua Manhattanin eteläkärjestä pohjoiseen päin.
Myös kauppa vilkastui. New Yorkin pörssimeklarit kokoontuivat suuren plataanipuun katveessa Wall Street 68:n kohdalla. Vuonna 1817 he vuokrasivat tilat Wall Street 40:stä ja avasivat sinne pörssin, New York Stock & Exchange Boardin.
Pankit ja finanssiyritykset maksoivat auliisti suuria
summia päästäkseen samalle kadulle kuin pörssi. Kaikki suuret kansainväliset raha­laitokset hakeutuivat Wall Streetille sen arvovallan
tähden. Entisestä laitakaupungin pikkukadusta, Wall Streetistä, on tullut rahamaailman keskus ja markkinoita ohjailevan pörssin koti. New York Stock Exchange on nykyään liikevaihdoltaan maailman suurin pörssi. Kaupankäynti
jatkuu vireänä vuonna 1978 suojellussa rakennuksessa.