Kiovan asukkaat saivat 800- ja 900-luvuilla usein todistaa vaikuttavaa näkyä, kun viikinkien solakat pitkälaivat lipuivat kaupungin ohitse leveää Dneprjokea pitkin.
Laivat oli lastattu täyteen turkiksia, hunajaa ja mursunluuta, ja niissä istui värikkäiden kilpien suojissa viikinkejä matkalla käymään kauppaa tai ryöstelemään.
Viikingit perustivat vuonna 882 Rusin valtakunnan, jonka nimen arvellaan juontuva suomen kielen ruotsalaisia tarkoittavasta sanasta.
Rusin valtakunta oli olemassa lähes 400 vuotta, ja siihen kuului sen suuruuden aikana koko nykyinen Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä.
Sen vanhassa pääkaupungissa Kiovassa voi yhä nähdä muistoja viikinkien itäisen suurvallan ajoilta. Viikinkien tullessa Kiova oli jo olemassa ja siellä asui slaavilaisia heimoja.
Kiova oli tuolloin pieni joen varrelle rakennettu kyläpahanen, mutta sen sijainti lähellä Dnepr- ja Desnajokien yhtymäkohtaa oli tehnyt siitä suositun kauppapaikan.
Viikingitkin olivat 700-luvulta lähtien purjehtineet Kiovaan vaihtamaan esimerkiksi hunajaa, turkiksia ja tinaa muun muassa silkkiin, mausteisiin, viiniin, hopeaan ja muuhun kauppatavaraan.
1,5 kilometrin levyisen Dneprin yli kulkee seitsemän siltaa, jotka yhdistävät Kiovan osat toisiinsa.
Viikinki teki Kiovasta pääkaupunginsa
Kiovasta tuli nopeasti Skandinavian ja Bysantin välisen kauppareitin tärkeä solmukohta. Jotkut viikingit jäivät alueelle asumaan ja perustivat sinne soturipäälliköiden hallitsemia yhteisöjä.
Yksi näistä soturipäälliköistä oli Oleg-niminen viikinki. 1100-luvulla kirjoitetun Nestorin kronikan mukaan hän kaappasi Kiovassa vallan vuonna 882 ja perusti alueelle Rusin valtakunnan.
Olegin dynastia hallitsi Rusia koko sen olemassaolon ajan. Hänen seuraajansa laajensivat valtakuntaa, ja mahtavimmillaan se oli vuonna 980 valtaan nousseen Vladimir I:n eli Vladimir Pyhän aikana.
5 vinkkiä vierailijalle
Kaste oli avain suuruuteen
Ruhtinas Vladimirin valta oli hänen hallintokautensa alkuvaiheessa huteralla pohjalla. Valtakunnassa asui monia eri kansoja, joilla kaikilla oli omat jumalansa ja tapansa ja joita ei yhdistänyt muu kuin velvollisuus maksaa veroja ruhtinaalle.
Vahvistaakseen valtaansa Vladimir päätti tehdä kristinuskosta valtakuntansa yhteisen uskonnon. Hän harkitsi vaihtoehtoina myös islamia ja juutalaisuutta, joita molempia valtakunnassa myös harjoitettiin.
Vladimir ei kuitenkaan halunnut luopua sen enempää sianlihasta kuin alkoholistakaan. Niinpä hän antoi kastaa itsensä kristinuskoon vuonna 988, minkä jälkeen hän saattoi luoda läheiset suhteet mahtavaan kristittyyn Bysanttiin ja sai jopa keisarin tyttären Anna Porphyrogenitan vaimokseen.
Vladimir alkoi oitis tehdä Kiovasta kristittyä kaupunkia Bysantin pääkaupungin Konstantinopolin mallin mukaan.
Kiovaan rakennettiin sipulikupolisia luostareita, ja kaupungin suojaksi pystytettiin kuuden metrin korkuinen muuri, jossa oli kolme suurta tiiliporttia.
Muuri ei kuitenkaan pelastanut Kiovaa sisäisiltä kiistoilta, jotka alkoivat heikentää valtakuntaa 1000-luvun puolivälissä.
Kun mongolit vuonna 1240 hyökkäsivät, Kiova murtui nopeasti. Mongolit tekivät lopun Rusin valtakunnasta, mutta Kiova selvisi.
Nykyään se on Ukrainan pääkaupunki, ja veneet halkovat yhä Dneprjoen aaltoja – nyt ne tosin kuljettavat viikinkien sijaan paikallisia asukkaita ja matkailijoita.