Tutustu Lontoon maanalaiseen

Lontoossa oli 1800-luvun puolivälissä aivan liikaa väkeä, ja sen liikenne oli kaoottista. Ongelma ratkaistiin mullistavalla keksinnöllä: ensimmäisellä maanalaisella, Undergroundilla.

Lontoossa oli 1800-luvun puolivälissä aivan liikaa väkeä, ja sen liikenne oli kaoottista. Ongelma ratkaistiin mullistavalla keksinnöllä: ensimmäisellä maanalaisella, Undergroundilla.

Granger/Imageselect

Pahat aavistukset vaivasivat pientä ryhmää toimittajia, jotka 28. marraskuuta 1861 asettuivat istumaan junanvaunuun. Vaunun oli määrä kulkea Paddingtonin asemalta Edgware Readille syvällä Lontoon katujen alla.

Kukaan heistä ei ollut tehnyt vastaavaa matkaa aiemmin, ja pubeissa ja kaduilla huhuttiin, että maanalainen oli likainen kuin tunkio ja löyhkäsi kuin viemäri.

Toimittajat kokivat iloisen yllätyksen. ”Tunnelit eivät olleet – kuten voisi luulla – ahtaita, pimeitä, kosteita ja pahanhajuisia vaan valoisia, tilavia, puhtaita ja erittäin hyvin valaistuja.

Ne muistuttivat enemmänkin hyvin hoidettua katua kuin suurkaupungin alikulkua”, yksi haltioitunut reportteri kuvasi kokemustaan.

Reportteri ei ollut ainoa ihastunut. Virallisena avajaispäivänä, 10. tammikuuta 1863, peräti 38 000 ihmistä kokeili matkustamista yksinkertaisissa kaasulampuilla valaistuissa puuvaunuissa.

Maanalaiselle oli kova tarve. Vuonna 1860 Lontoossa oli jo 3 188 485 asukasta, ja kadut vilisivät vaunuja, kärryjä ja hevosvetoisia omnibusseja.

Kaaoksen purkaminen vaati tehokkaita toimia: matkustajien oli siirryttävä käyttämään maan alla tunneleissa kulkevia junia.

Maailman ensimmäisen maanalaisen rautatien rakennustyöt käynnistyivät tammikuussa 1861, jolloin työmaalla tehtiin ensimmäinen lapionpisto.

© Shutterstock

Vieraile ”salaisessa Lontoossa”

London Transport Museum esittelee Lontoon liikenteen historiaa yli 450 000 museoesineen avulla.

Vierailijat pääsevät muun muassa tutustumaan eri aikakausien metrovaunuihin.

Museossa on tammikuuhun 2021 tarjolla erikoisnäyttely ”Hidden London”. Se kertoo maanalaisen suljetuista asemista ja muista maan alla sijaitsevista vähän tunnetuista paikoista.

© Sunil060902

Muistolaatta siviiliuhreille

  1. maaliskuuta 1943 kello 20.17 Itä-Lontoossa Bethnal Greenissä annettiin ilmahälytys ja väki lähti suojaan asemalle.

Kun uusien ilmatorjunta-aseiden äänet synnyttivät pakokauhun, ihmiset syöksyivät kohti sisäänkäyntejä ja 173 tukehtui tai ruhjoutui hengiltä.

Uloskäynnin viereen on kiinnitetty Britannian toisen maailmansodan ajan pahimman siviili­onnettomuuden muistolaatta.

© Mike Quinn

Täällä Churchill majaili suojassa

Kun Lontooseen vuonna 1940 satoi saksalaisten pommeja, pääministeri Winston Churchill ja sotakabinetti siirtyivät nopeasti kyhättyihin toimistotiloihin Down Streetin asemalle.

Asema on suljettu, mutta Lontoon liikennemuseo järjestää sinne ajoittain tutustumiskäyntejä.

© Wellcome Collection

Insinööri sai muistomerkin

John Fowler (1817­1898) vastasi Lontoon maanalaisen ensimmäisen etapin rakentamisesta ja ansaitsi siitä nykyrahassa kymmenen miljoonaa puntaa.

Fowlerille pystytettiin muistomerkki Bromptonin hautausmaalle Keski-Lontooseen.

© Shutterstock

Nauti ateria junassa

Underground Supper Club -ravintola on rakennettu Victoria Line -linjalla 1960-luvulla palvelleeseen metrojunaan.

Ravintola sijaitsee Walthamstowissa Koillis-Lontoossa.

Vieraat voivat nauttia illallista joko avoimessa vaunussa muiden kanssa tai intiimimmissä kahden hengen looseissa.

Savu myrkytti matkustajia

Kun maanalainen kaksi vuotta myöhemmin avattiin, Lontoossa ilmestyvä The Times ylisti ”The Metropolitan Railwayksi” nimettyä rataa aikamme suurimmaksi insinöörityön voimannäytteeksi.

Kaikki ei ollut silti hyvin. Junia vetivät höyryveturit, ja savu ja höyry saivat matkustajat haukkomaan henkeään 18 minuuttia kestävän matkan loppupuolella.

Ilmanvaihtojärjestelmä koostui muutamista aukoista, jotka johtivat tunneleista maan pinnalle.

Viranomaiset olivat haluttomia lisäämään tuuletusaukkoja, sillä he pelkäsivät, että niistä tulviva höyry, melu ja savu säikyttäisivät kadulla kulkevat hevoset.

Poliitikkojen pää kääntyi vasta, kun paikallisen apteekkarin huhuttiin lyövän rahoiksi Metropolitan Mixtureksi kutsutulla aineella, jota hän myi maanalaisessa huonovointisiksi tulleille tai helposti pyörtyileville matkustajille.

Pian kuitenkin sähköjunat korvasivat höyryjunat ja ongelma ratkesi.

Tunnelit suojasivat pommeilta

Seuraavina vuosina maanalaisen reitistö laajeni laajenemistaan.

Underground ei ollut tärkeä vain liikenteelle. Toisen maailmansodan aikana tunnelit toimivat niin pääministeri Winston Churchillin ja hänen sotakabinet­tinsa kuin tavallisten kansalaistenkin suojabunkkereina.

Vuoden 1940 Lontoon pommitusten aikana tunneleihin hakeutui suojaan noin 130 000 ihmistä.

Sotavuosina maanalaisessa toimi myös elektroniikkatehdas.

Se sijaitsi keskeneräisellä asemalla, ja sen neljätuhatta työntekijää valmistivat muun muassa koneita Bletchley Parkin koodinmurtajille, jotka selvittivät saksalaisten Enigma-salauslaitteen koodin.

Lontoon asukasluku on nykyisin yli yhdeksän miljoonaa, ja kaupunki on täysin riippuvainen laajasta ja tehokkaasta metrojärjestelmästään.

Yhden vuorokauden aikana Lontoon metroa käyttää jopa viisi miljoonaa matkustajaa. Joka vuosi sen junat kulkevat keskimäärin 184 269 kilometriä eli yli 2,8 kertaa maapallon ympäri.