Laivastotukikohta suon keskelle
Soinen sijainti oli myös Ravennan etu. Keisari Augustus (63 eaa.–14 jaa.) toteutti valtakaudellaan monia uudistuksia, joista yksi oli kahden laivastotukikohdan perustaminen – toinen saapasmaan länsirannikolle ja toinen itärannikolle.
Hän valitsi itäisen laivaston sijoituspaikaksi Ravennan, koska hän katsoi kylää ympäröivän laguunin ja suon suojaavan uutta tukikohtaa vihollisilta.
Tukikohdan valmistuttua merimiehet, kirvesmiehet, asesepät ja monet muut käsityöläiset ahkeroivat siellä rakentaen ja varustaen imperiumille sotalaivoja.
Historioitsijat ovat arvioineet, että tukikohdan kulta-aikana 100- ja 200-luvuilla siellä oli noin 10 000 työntekijää.
Satama houkutteli Ravennaan kauppiaita ja toi siten seudulle vaurautta. Arkeologiset löydöt osoittavat, että monilla ravennalaisilla oli jo ensimmäisellä vuosisadalla ajanlaskumme alun jälkeen taloissaan keskuslämmitys ja mosaiikkilattiat.
Keisari Trajanuksen (53–117 jaa.) aikana rakennettu 70 kilometrin pituinen akvedukti puolestaan kuljetti kaupunkiin puhdasta juomavettä.
Keisarin tytär rakennutti kirkkoja
Vuoden 400 tienoilla Ravennassa oli 50 000 asukasta. Rooman valtakunta oli kuitenkin alkanut hiljalleen heikentyä.
Sata vuotta aiemmin, vuonna 285, imperiumi oli kasvanut niin suureksi, että silloinen keisari päätti jakaa sen kahtia. Itä-Roomassa kukoistus jatkui, mutta Länsi-Rooma ajautui pian vaikeuksiin.
Germaaniset heimot uhkasivat sen pääkaupunkia Roomaa, ja vuonna 402 keisari Honorius päätti hylätä Rooman ja siirtää hovinsa suojaisaan Ravennaan, jossa oli hyvä satama.
Ravennaan alettiin rakentaa komeita rakennuksia sekä kirkkoja, sillä keisari Theodosius oli vuonna 380 tehnyt kristinuskosta valtakunnan virallisen uskonnon.
Hänen tyttärensä Galla Placidia, joka hallitsi vuosina 425–437 alaikäisen poikansa Valentinianuksen nimissä, tuki kirkkojen rakentamista erityisen innokkaasti.
Monista kirkoista ei kuitenkaan ollut apua Ravennalle eikä imperiumille. Vihollinen lähestyi vääjäämättä pohjoisesta, ja 2. syyskuuta 476 itägermaaninen sotapäällikkö Flavius Odovakar valtasi Ravennan. Keisari pakeni Etelä-Italiaan, ja Länsi-Rooma romahti.