last western roman emperor surrenders

Rooman viimeinen pääkaupunki

Ajanlaskumme alun aikoihin Ravenna oli pelkkä kyläpahanen Pohjois-Italian soisella itärannikolla. Muutama vuosisata myöhemmin siitä oli tullut Rooman valtakunnan pääkaupunki.

Ajanlaskumme alun aikoihin Ravenna oli pelkkä kyläpahanen Pohjois-Italian soisella itärannikolla. Muutama vuosisata myöhemmin siitä oli tullut Rooman valtakunnan pääkaupunki.

Interfoto/ Sammlung Rauch/Imageselect

Illalla 9. tammikuuta 49 eaa. roomalainen kenraali Julius Caesar lähti Ravennassa sijaitsevasta tukikohdastaan ja ajoi paikalliselta leipurilta takavarikoiduilla kärryillä pimeyden läpi liittyäkseen joukkoihinsa, jotka odottivat häntä Ravennan eteläpuolella.

Seuraavana aamuna hän ylitti Rubikonjoen, joka oli tuolloin Italian pohjoisraja, ja aloitti sotaretken, joka teki hänestä Rooman hallit­sijan ja diktaattorin.

Caesarin saavutukset, jotka roomalainen runoilija Suetonius kirjoitti muistiin noin 150 vuotta myöhemmin, nostivat Ravennan ensi kertaa historian näyttämölle, ja seuraavien 500 vuoden ajan ­Ravennan historia oli tiiviisti yhteydessä Rooman valtakunnan historiaan.

Pitkään aikaan harva edes tiesi Ravennan olemassaolosta. Ravenna oli joutunut roomalaisten hallintaan jo vuonna 191 eaa., mutta vielä Caesarinkin aikaan se oli pelkkä mitätön kylä, jonka puutalot oli rakennettu suolle paalujen varaan.

Ravenna sijaitsi soisessa laguunissa aivan meren rannalla, ja siellä kuhisi kärpäsiä, sammakoita ja muita inhottavia otuksia, valitti runoilija Martialis.

Ravenna tunnetaan kauniista vanhoista rakennuksistaan ja rennosta ilmapiiristään.

© Shutterstock

Laivastotukikohta suon keskelle

Soinen sijainti oli myös Ravennan etu. Keisari Augustus (63 eaa.–14 jaa.) toteutti valtakaudellaan monia uudistuksia, joista yksi oli kahden laivastotukikohdan perustaminen – toinen saapasmaan länsirannikolle ja toinen itärannikolle.

Hän valitsi itäisen laivaston sijoituspaikaksi Ravennan, koska hän katsoi kylää ympäröivän laguunin ja suon suojaavan ­uutta tukikohtaa ­vihollisilta.

Tukikohdan valmistuttua merimiehet, kirvesmiehet, asesepät ja monet muut käsityöläiset ahkeroivat siellä rakentaen ja ­varustaen imperiumille sotalaivoja.

Historioitsijat ovat arvioineet, että tukikohdan kulta-aikana 100- ja 200-luvuilla siellä oli noin 10  000 työntekijää.

Satama houkutteli Ravennaan kauppiaita ja toi siten seudulle vaurautta. ­Arkeologiset löydöt osoittavat, että monilla ravennalaisilla oli jo ensimmäisellä vuosisadalla ajanlaskumme alun jälkeen taloissaan keskuslämmitys ja mosaiikkilattiat.

Keisari Trajanuksen (53–117 jaa.) aikana rakennettu 70 kilo­met­rin pituinen akve­dukti puolestaan kuljetti kaupunkiin puhdasta juomavettä.

Keisarin tytär rakennutti kirkkoja

Vuoden 400 tienoilla Ravennassa oli 50  000 asukasta. Rooman valtakunta oli kuitenkin alkanut hiljalleen heikentyä.

Sata vuotta aiemmin, vuonna 285, imperiumi oli kasvanut niin suureksi, että ­silloinen keisari päätti jakaa sen kahtia. Itä-Roomassa kukoistus jatkui, mutta Länsi-Rooma ajautui pian vaikeuksiin.

Germaaniset heimot uhkasivat sen pääkaupunkia Roomaa, ja vuonna 402 keisari ­Honorius päätti hylätä Rooman ja siirtää hovinsa suojaisaan Ravennaan, jossa oli hyvä satama.

Ravennaan alettiin rakentaa komeita ­rakennuksia sekä kirkkoja, sillä keisari Theodosius oli vuonna 380 ­tehnyt kristinuskosta valtakunnan virallisen uskonnon.

Hänen tyttärensä Galla Placidia, joka hallitsi vuosina 425–437 alaikäisen poikansa Valen­tinianuksen nimissä, tuki kirkkojen ­rakentamista erityisen innokkaasti.

Monista kirkoista ei kuitenkaan ollut apua Ravennalle eikä imperiumille. ­Vihollinen lähestyi vääjäämättä pohjoisesta, ja 2. syyskuuta 476 itägermaaninen sotapäällikkö Flavius Odovakar valtasi Ravennan. Keisari pakeni Etelä-­Italiaan, ja Länsi-Rooma romahti.

5 vinkkiä vierailijalle

galla placidia mausoleum
© Shutterstock

Mausoleumi muistuttaa keisarin tyttärestä

Keisarin tytär Galla Placidia, joka hallitsi Länsi-­Roomaa poikansa puolesta vuosina 425–437, rakennutti nimeään kantavan mausoleumin.

Tarina kertoo, että hän lepää itse mausoleumissa, mutta luultavasti näin ei ole, sillä vanhojen lähteiden mukaan hänet haudattiin Roomaan.

Myöhemmät kävijät, kuten psykoanalyytikko Carl Jung ja muusikko Cole Porter, ovat ammen­taneet innoitusta Galla Placidian tarinasta ja mausoleumin kauniista mosaiikeista.

roman imperial navy base ravenna
© Clawsb

Vieraile vanhassa satamassa

Arkeologit ovat tehneet kaivauksia keisari Augustuksen perustamassa laivastotukikohdassa Classessa.

­Kaivauksissa on löytynyt muun ­muassa useita pakkahuoneita, joissa säilytettiin aikoinaan kauppatavaraa ja Rooman laivaston varusteita.

Kaivausten laajuus on 10  000 m2. Arkeologit ovat rekonstruoineet osan rakennuksista, jotta kävijät saavat käsityksen vilkkaan sataman arjesta.

© Shutterstock

Ravennan vanhin rakennus

Alkujaan ortodoksinen kastekirkko Battistero Neoniano tunnetaan upeista kattomosaiikeistaan, jotka kuvaavat Jeesuksen kastetta.

400-luvun alussa ­valmistunut kahdeksankulmainen kirkko on Ravennan vanhin rakennus. Sen paikalla oli aiemmin roomalainen kylpylä.

Caesar statue ravenna
© Shutterstock

Caesar sai patsaan

”Alea iacta est” eli ”arpa on heitetty” Caesarin kerrotaan todenneen, kun hän tammikuussa 49 eaa. ylitti Rubikonin Ravennan eteläpuolella.

Siitä muistuttaa Sant’Apollinare-kirkon eteen pystytetty Caesarin patsas.

Ravenna museossa

Vanhassa sokeritehtaassa on nykyään kaupungin­museo Classis Ravenna, joka avattiin vuonna 2018.

Museon pinta-ala on 2  600 m2, ja sen näyttelyt kertovat Ravennan historiasta esineiden, videoiden ja 3D-mallien avulla.

Kokoelmiin kuuluu noin 600 esinettä, joiden joukossa on sataman arkeologisissa ­kaivauksissa tehtyjä löytöjä.