Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Ritarien Valletta

Johanniitat hakkasivat upean linnoituskaupunkinsa Maltan kallioperään ja rakensivat kirkkoja, palatseja – ja kidutuskammioita. Esittelemme Maltan 10 parasta nähtävyyttä.

Shutterstock

Malta oli vuosisatoja vain Espanjan kruunun kaukaisin kolkka, pieni rutiköyhä saari keskellä Välimerta. Saari oli niin hedelmätön, ettei se ruokkinut asukkaitaan, vaan heille jouduttiin tuomaan ruokaa Sisiliasta. Suurin uhka saarelaisille olivat arabimerirosvot, jotka vähän väliä hyökkäsivät saarelle ja veivät sieltä asukkaita orjiksi.

Maltalaiset eivät ilahtuneet, kun Espanjan kuningas Kaarle I vuonna 1530 luovutti saaren Johanniittain ritarikunnalle, joka oli jäänyt kodittomaksi ottomaanien valloitettua sen kotisaaren Rodoksen vuonna 1522.

Tuskin ritarit olivat saapuneet Maltalle, kun he riisuivat paikallisen aatelin vallasta ja siirsivät pääkaupungin pois Mdinasta. Ritarit tukahduttivat kaikki kapinayritykset ja lähettivät levottomuuksien lietsojat kaleereille.

Taistelu ottomaaneja vastaan

Seuraavina vuosina johanniitat vahvistivat ja rakensivat linnoituksia ja valmistautuivat muutenkin odotettavissa olevaan ottomaanien hyökkäykseen. Sulttaani Suleiman Suuri ei katsonut hyvällä sitä, että ritarit ryöstelivät muslimien kauppalaivoja Välimerellä.

Toukokuussa 1565 sulttaanin 190 laivan ja 28 000 sotilaan laivasto saapui Maltan edustalle. Maltalla oli noin 500 ritaria ja 4 500 muuta sotilasta.

Malta on kuiva ja kivinen kalliosaari, jossa ei luontaisesti kasva paljon mitään.

AIKAJANA: Malta sai uuden elämän

Ennen ritarien tuloa Malta oli vain karu ja merkityksetön saari keskellä Välimerta.

  • 1080

    Johanniitat pitivät sairaalaa Jerusalemissa.

  • 1099

    Katolinen kirkko järjesti ensimmäisen ristiretken. Munkeista tuli sotilaita.

  • 1200-luku

    Eurooppalaiset ajettiin Jerusalemista. Johanniitat asettuivat ensin Kyprokselle, sitten Rodokselle.

  • 1500-luku

    Uskonpuhdistuksen myötä johanniitat menettivät paljon maita Englannista ja Saksasta. Vuonna 1522 ottomaanit ajoivat ritarit Rodokselta.

  • 1530

    Espanjan Kaarle I luovutti Maltan johanniitoille, jotka asettuivat saarelle.

  • 1565

    Ottomaanit piirittivät Maltaa mutta eivät saaneet sitä vallattua. Maltan asema islaminvastaisena linnakkeena vahvistui.

  • 1798

    Napoleon valloitti Maltan mutta britit valloittivat sen häneltä parin vuoden päästä. Ritarit saivat väliaikaisen turvapaikan Venäjältä.

  • 1974

    Britannia myönsi Maltalle itsenäisyyden. Turismista tuli saaren pääelinkeino.

Ottomaanit piirittivät saaren ja kiristivät otettaan vähitellen. Erityisesti St. Elmon linnoitus koki kovia muslimien vallatessa sen satamaa. Malta olisi ollut mennyttä, jollei Sisiliasta olisi lopulta tullut apujoukkoja, jotka ajoivat muslimit tiehensä.

Ritarien suurmestari Jean de la Valette pelkäsi muslimien palaavan, ja hän alkoi rakentaa Maltalle vahvasti linnoitettua pääkaupunkia, joka nimettiin hänen mukaansa Vallettaksi.

Maltasta kehittyi ritarien aikana vilkas kauppapaikka ja kulttuurinen keskus. Vaikka ritarit ajettiin sieltä pois vuonna 1798, heidän kädenjälkensä näkyy Vallettassa yhä. Kaupungin muuri, linnoitukset ja ritarien palatsit odottavat uteliaita turisteja.

  1. syyskuuta 1565 maltalaiset juhlivat voittoa ottomaaneista. Taisteluissa kuoli 2 500 kristittyä ja 10 000 ottomaania.
© RMN-Grand Palais/Gérard Blot

10 merkittävää nähtävyyttä Vallettassa:

1. CAFÉ LA VALETTE

Osoite: Republic Street 295.

Sotasankari perusti uuden pääkaupungin

Ritarit saivat kiittää ottomaanien murskaamisesta vuonna 1565 erityisesti voimakastahtoista johtajaansa, suurmestari Jean de la Valettea. Ilman hänen peräänantamattomuuttaan ja rohkeuttaan johanniitat olisi tuhottu piirityksessä.

Provencelaisen aatelisperheen poika Valette liittyi johanniittaritareihin melko nuorena. Hän oli 28-vuotias vuonna 1522, kun ottomaanit karkottivat ritarit Rodokselta.

Seuraavat kahdeksan vuotta ritarit ajelehtivat kodittomina, kunnes Espanjan kuningas tarjosi heille Maltaa tukikohdaksi.

Jean de la Valette on edelleen saaren sankari. Kahvilassa Republic Streetillä on patsas hänestä kaupunkisuunnitelma kädessään.

© Torsten Weper/Shutterstock

Jean de la Valetten hallintoaikana (1557–68) saarta alettiin pitää ”kristikunnan etuvarustuksena islamia vastaan”, ja Euroopasta saapui nuoria aatelismiehiä liittymään ritareihin.

Perheetkin hyötyivät poikansa kuulumisesta ritarikuntaan, sillä se toi heille arvostusta ja arvokkaita kontakteja ulkomaille. Valettelle on pystytetty lukuisia patsaita. Yksi niistä on Republic Streetin kahvilassa ritariaikaisessa talossa.

2. ASEMAKAAVA

Osoite: St.Andrew Bastion, St. Mark Street.

Vallettan asemakaava tuo mieleen 250 vuotta nuoremman Man­hattanin.

© Matthäus Merian

Euroopan modernein kaupunki

Voitto ottomaaneista 1565 sai Euroopan kiitolliset kuningashuoneet lahjoittamaan rahaa Maltan rakentamiseen. Italialainen arkkitehti Laparelli laati muutamassa viikossa uuden pääkaupungin piirustukset.

Kaupungin kaduista tehtiin suoria toisin kuin keskiajalla. Suorien linjojen ansiosta virkistävä merituuli pääsi puhaltamaan kaupungin läpi. Valette käynnisti rakentamisen lapionpistolla vuonna 1566.

  • Kaupunki ympäröitiin suojaavilla muureilla.

  • St. Elmon linnoitusta laajennettiin.

  • Pyhän Johanneksen katedraali on omistettu Johannes Kastajalle.

3. KATEDRAALI

Osoite: St. John’s Co-Cathedral, Republic Street.

Tuomiokirkko henkii barokkia

Johanneksen katedraali on Vallettan tärkeimpiä rakennuksia. Se on omistettu Johannes Kastajalle, ja sinne on haudattu merkittävimmät johanniittaritarit. Kirkon lattiassa on 375 värikästä hautalaattaa, ja suurmestarit on haudattu koristeellisiin kappeleihin.

Alkujaan katedraali oli karu ja yksinkertainen, mutta barokkiaikana Maltan ritarit koristelivat rakennuksen sisältä rahaa säästämättä uskonnollisilla maalauksilla, kullalla ja kuvatapeteilla.

Vaatimaton ulkoa, kultaa sisältä

Vallettan katedraali ei turhia prameile – ennen kuin astut sisälle.

Erityisesti italialaisen maalarin ja johanniittaritarin Mattia Pretin kädenjälki näkyy kirkossa. Suurmestarien hautamonumenteissa näkyy ottomaanien vastainen taistelu; kiviarkkujen päälle on kasattu muslimeilta vallattuja aseita.

4. PALATSI

Osoite: Grandmasters Palace,
Palace Square.

Ritarien johtajalla oli paljon valtaa

Johanniittojen johtaja eli suurmestari valittiin tehtäväänsä eliniäksi, ja hänellä oli virka-asuntona kaupungin keskellä sijaitseva palatsi.

Suurmestari oli koko Maltan kiistaton hallitsija, mutta toisin kuin monarkit yleensä hän oli munkki ja siveysvalan velvoittama. Hän ei siis voinut siittää suvunjatkajaa ja kruununperijää.

Palatsi toimii nykyään museona ja edustustiloina.

© Torsten Weper

Suurmestarit jättivät jälkeensä muunlaisia muistomerkkejä. He esimerkiksi tilasivat saarelle taideteoksia kuuluisilta taiteilijoilta tai perustivat kyliä.

Suurmestarin tärkein tehtävä oli kuitenkin turvata sääntökunnan olemassaolo, mikä tarkoitti käytännössä rahan hankkimista, usein pyhän sodan varjolla.

Siitä on kuvauksia palatsin maalauksissa ja gobeliineissa. Kun johanniittaritarit oli ajettu Pyhältä maalta, he ryhtyivät taistelemaan merellä.

Ritarit hyökkäilivät muslimien laivojen kimppuun osana pyhää sotaa, mutta tosiasiassa kysymys oli usein merirosvouksesta.

© RMN-Grand Palais/Franck Raux

Vallettassa oli suuri laivasto, joka teki säännöllisesti hyökkäyksiä ottomaanien kauppalaivojen kimppuun, ryösti ne ja otti miehistön orjiksi.

Johanniitat pitivät toimintaansa pyhänä sotana muslimeja vastaan, mutta todellisuudessa se oli merirosvousta, joka loppui vasta 1700-luvulla.

5. Asekokoelma

Osoite: Palace Armoury, Grandmasters Palace.

Asekokoelma ryöstettiin

Suurmestarin palatsissa on esillä myös ritarien vaikuttava asekokoelma ristiretkien ajan rengaspaidoista ja varsijousista aina 1700-luvun haarniskoihin ja ampuma-aseisiin asti.

Saarelle vuonna 1798 tulleet ranskalaissotilaat ryöstivät osan kokoelman aarteista. Ryöstely sai maltalaiset nousemaan kapinaan, joka pakotti ranskalaiset linnoittautumaan kahdeksi vuodeksi Vallettan muurien taakse.

Aseisiin ja varusteisiin voi tutustua nauhoitetun opastuksen avulla.

© Torsten Weper

6. YKSITYISKOTI

Osoite: Casa Rocca Piccola, Republic Street 74.

Virkamiehen elämä esillä palatsissa

Cosimo de Piro oli kyvykäs virkamies, joka saapui Maltalle lähes 500 vuotta sitten johanniittojen kanssa ja pääsi sääntökunnassa korkeisiin virkoihin.

Hän oli kuitenkin siviili, joten hän saattoi asua omassa palatsissaan ja perustaa perheen. Piron jälkeläiset ovat avanneet osan Republic Streetin palatsista matkailijoille, jotka voivat opaskierroksilla tutustua talon taiteeseen ja muihin 500-vuotisen sukuhistorian muistoihin.

Yhdellä seinällä on esimerkiksi orjan muotokuva. Hän on niiden tuhansien muslimien nimetön edustaja, jotka raatoivat kaleereilla tai Maltan linnakkeisiin rakennusmateriaalia tuottavilla lukuisilla kivilouhoksilla.

Kunniapaikalla riippuvan taulun orjan nimeä ei tiedetä.

© Torsten Weper

7. SALAINEN KÄYTÄVÄ

Osoite: St. Christopherstreet 141.

Tunneli palatsiin

Aivan Casa Rocca Piccolan lähellä on palatsi, jonka omistaa nykyään Saksan ja Maltan ystävyysseura (German-Maltese Circle).

Vallettan alla piilee paljon salaisuuksia.

© Torsten Weper

Talossa on muun muassa viehättävä kahvila ja erikoinen muisto ritariajalta: palatsin asukkaan kaivauttama salainen käytävä suurmestarin palatsiin. Käytävään pääsee talon kellarista.

8. SAIRAALA

Osoite: Sacra Infermeria, Mediterranean Street.

Potilaat söivät hopealautasilta

Johanniitat perustettiin hospitaalisääntökunnaksi, joka hoiti sairastuneita pyhiinvaeltajia Pyhällä maalla. Sairaalatoiminta jatkui vielä Maltallakin.

Ritarit perustivat Vallettaan valtavan sairaalan, johon mahtui 800 potilasta ja jossa oli tarjolla aikansa parasta hoitoa. Sairaalassa on kaksi salia, joista kumpikin on 155 metriä pitkä.

Jokaisen ritarin velvollisuus oli palvella sairaalassa kerran viikossa, ja silloin he riisuivat kaikki arvonsa osoittavat tunnukset. Kunnianhimoisimmat lähetettiin Ranskaan opiskelemaan kirurgiaa.

Suuri sairaala oli huippumoderni

Sairaalan arkkitehtuurissa ja yksityiskohdissa on otettu huomioon potilaiden tarpeet.

Johanniitat eivät tunteneet bakteereja, mutta he ymmärsivät, että hyvä hygienia oli tärkeää potilaiden parantumiselle. Vuodevaatteet vaihdettiin joka päivä, ja ateriat tarjoiltiin hopealautasilta, jotka oli helppo pitää puhtaina.

Ruoka syötiin lusikoilla, sillä haarukoita ja veitsiä pidettiin liian vaarallisina. Potilaita oli monista maista, eivätkä he aina tulleet toimeen keskenään. Ritareidenkin kesken sattui usein kansallisuuksien välisiä tappeluita.

9. TEATTERI

Osoite: Manoel Theatre, 115 Triq it-Teatru l-Antik.

Naisia katseltiin teatterissa

Vuonna 1731 suurmestari Antonio Manoel teki historiaa lahjoittamalla Vallettalle teatterin. Ritaritkaan eivät malttaneet pysyä poissa maallisista huvituksista, vaan he livahtivat teatteriin huomaamatta salaisten maanalaisten käytävien kautta.

Teatterin ensimmäisen katsomorivin istuinten erikoiskorkeiden selkänojien suojassa ritarit saattoivat seurata esitystä muun yleisön näkemättä heitä.

Suurmestari Antonio Manoelin perustama viehättävä teatteri toimii yhä.

© Manoel Theatre & Torsten Weper

Teatteri oli yksi osoitus tiukkojen moraalisääntöjen lientymisestä, jota oli tapahtunut 1600-luvulta lähtien. Viini, huvitukset ja naiset houkuttivat selibaattilupauksen tehneitä ritareita – vuodesta 1768 näyttämölle sallittiin jopa naispuoliset näyttelijät.

Vain 30 vuotta myöhemmin ritarit joutuivat antautumaan Napoleonille, joka valloitti saaren päivässä ilman että laukaustakaan ammuttiin.

10. KIDUTUSKAMMIO

Inkvisiittori täytti palatsin kellarin tuskanhuudoilla

Ritarien ensimmäinen pääkaupunki on muutaman sadan metrin päässä Vallettasta lahden toisella puolella. Tultuaan saarelle ritarit tekivät Birgusta pääkaupungin sisämaassa sijaitsevan Mdinan sijaan.

Birgu oli Maltan pääkaupunki 30 vuotta, kunnes Valletta syrjäytti sen.

© Torsten Weper

Koska Birgua oli vaikea puolustaa, siitä luovuttiin. Sinne asettui paavin lähettämä inkvisiittori, joka valvoi moraalia saarella. Hänen palatsinsa ja sen kidutuskammio ovat avoinna yleisölle.

Tutustu myös St. Angelon linnoitukseen ja merimuseoon. Birguun vie puolen tunnin välein kulkeva vesibussi.

KAUPUNGIN KARTTA

Täältä löydät 10 nähtävyyttä:

  1. Valetten patsas
  2. Asemakaava
  3. Johanneksen katedraali
Shutterstock

  1. Suurmestarin palatsi
  2. Asekokoelma
  3. Yksityiskoti
Shutterstock

  1. Palatsitunneli
  2. Sairaala
  3. Teatteri
  4. Kidutuskammio
Shutterstock

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota