Ritzau Scanpix

Pikaopas: Bysantin valtakunta

Bysantin valtakunta oli Rooman valtakunnan itäosa 1400-luvulle asti, jolloin se ja Konstantinopoli joutuivat ottomaanien käsiin.

Milloin?

Noin 330–1453

Missä?

Suurimmillaan Bysanttiin kuului noin puolet koko Välimeren alueesta.

Mitä?

Bysantti eli Itä-Rooman valtakunta oli Rooman imperiumin perillinen idässä. Kun keisari Konstantinus 330-luvulla siirsi valtaistuimensa kreikkalaiseen Byzantionin kaupunkiin ja nimesi sen Nova Romaksi eli Uudeksi Roomaksi, Rooman ­valtakunnan mahdin painopiste siirtyi kertaheitolla itään.

Konstantinuksen kuoleman jälkeen kaupungin nimeksi tuli Konstantinopoli, ja se pysyi valtakunnan itäosan ­pääkaupunkina senkin jälkeen, kun germaaniheimot ­valtasivat entisen Länsi-Rooman alueen.

500-luvulla keisari Justinianus valtasi Balkanin, Italian ja osan Pohjois-Afrikasta, mutta sen jälkeen valtakunta alkoi taas kutistua.

”Veljeni, en usko tekeväni virhettä, kun tunnustan ainoan Jumalan.” Keisari Konstantinus I, 333

Bysantti oli pitkään taistellut Lähi-­idän hallinnasta persialaisten kanssa, mutta nyt esiin nousi uusi vihollinen: islaminuskoiset arabit.

He valloittivat nopeasti laajoja alueita idässä, ja pohjoisessa Bysanttia uhkasivat bulgaarit ja muut kansat.

Vakavimman uhan muodostivat kuitenkin turkkilaiset ottomaanit, jotka nousivat alueella valtaan 1300-luvulla.

1400-luvun puolivälissä kristityt hallitsivat enää Konstantinopolia, ja senkin ­ottomaanit valloittivat vuonna 1453.

Konstantinus Suuri järjesti vuonna 325 Nikean kirkollis­kokouksen, joka määritteli kristinuskon keskeiset opit.

© Ritzau Scanpix

Miksi?

Rooman imperiumi jaettiin 200-luvun ­lopulla kahtia, koska valtakunta oli kasvanut liian suureksi yhden keisarin hallittavaksi.

Ennen ­pitkää länsi- ja itäosan keisarit alkoivat taistella ­keskenään vallasta ja kahtiajaosta tuli lopullinen.

Roomassa hallitseva Länsi-Rooman keisari joutui puolustamaan valtakuntaansa vieraita valloittajia ­vastaan, kun taas Konstantinopolissa asuva Itä-Rooman keisari sai keskittyä ­hallitsemiseen.

Itä-­Rooman ­menestys perustui pitkälti sen sotilaalliseen voimaan.

Keskiajalla Konstantinopolin kaupunkikuvaa hallitsi Hagia Sofian kirkko, joka on nykyään moskeija.

© ImageSelect

Mitä sitten tapahtui?

Ottomaanit valloittivat Konstantinopolin 29. toukokuuta 1453 piiritettyään sitä noin kaksi kuukautta, ja tuhatvuotinen Bysantin valtakunta lakkasi olemasta.

  • 1453: Ottomaanivalloittajat muuttivat Hagia Sofian ­kirkon moskeijaksi.
  • 1529: Unkarin vuonna 1526 valloittaneet ottomaanit piirittivät Wieniä.
  • 1571: Kristitty liittouma kukisti ottomaanien laivaston Lepanton meritaistelussa.
  • 1683: Ottomaanit yrittivät taas valloittaa Wienin siinä kuitenkaan onnistumatta.