Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Pikaopas: Bysantin valtakunta

Bysantin valtakunta oli Rooman valtakunnan itäosa 1400-luvulle asti, jolloin se ja Konstantinopoli joutuivat ottomaanien käsiin.

Ritzau Scanpix

Milloin?

Noin 330–1453

Missä?

Suurimmillaan Bysanttiin kuului noin puolet koko Välimeren alueesta.

Mitä?

Bysantti eli Itä-Rooman valtakunta oli Rooman imperiumin perillinen idässä. Kun keisari Konstantinus 330-luvulla siirsi valtaistuimensa kreikkalaiseen Byzantionin kaupunkiin ja nimesi sen Nova Romaksi eli Uudeksi Roomaksi, Rooman ­valtakunnan mahdin painopiste siirtyi kertaheitolla itään.

Konstantinuksen kuoleman jälkeen kaupungin nimeksi tuli Konstantinopoli, ja se pysyi valtakunnan itäosan ­pääkaupunkina senkin jälkeen, kun germaaniheimot ­valtasivat entisen Länsi-Rooman alueen.

500-luvulla keisari Justinianus valtasi Balkanin, Italian ja osan Pohjois-Afrikasta, mutta sen jälkeen valtakunta alkoi taas kutistua.

”Veljeni, en usko tekeväni virhettä, kun tunnustan ainoan Jumalan.”
Keisari Konstantinus I, 333

Bysantti oli pitkään taistellut Lähi-­idän hallinnasta persialaisten kanssa, mutta nyt esiin nousi uusi vihollinen: islaminuskoiset arabit.

He valloittivat nopeasti laajoja alueita idässä, ja pohjoisessa Bysanttia uhkasivat bulgaarit ja muut kansat.

Vakavimman uhan muodostivat kuitenkin turkkilaiset ottomaanit, jotka nousivat alueella valtaan 1300-luvulla.

1400-luvun puolivälissä kristityt hallitsivat enää Konstantinopolia, ja senkin ­ottomaanit valloittivat vuonna 1453.

Konstantinus Suuri järjesti vuonna 325 Nikean kirkollis­kokouksen, joka määritteli kristinuskon keskeiset opit.

© Ritzau Scanpix

Miksi?

Rooman imperiumi jaettiin 200-luvun ­lopulla kahtia, koska valtakunta oli kasvanut liian suureksi yhden keisarin hallittavaksi.

Ennen ­pitkää länsi- ja itäosan keisarit alkoivat taistella ­keskenään vallasta ja kahtiajaosta tuli lopullinen.

Roomassa hallitseva Länsi-Rooman keisari joutui puolustamaan valtakuntaansa vieraita valloittajia ­vastaan, kun taas Konstantinopolissa asuva Itä-Rooman keisari sai keskittyä ­hallitsemiseen.

Itä-­Rooman ­menestys perustui pitkälti sen sotilaalliseen voimaan.

Keskiajalla Konstantinopolin kaupunkikuvaa hallitsi Hagia Sofian kirkko, joka on nykyään moskeija.

© ImageSelect

Mitä sitten tapahtui?

Ottomaanit valloittivat Konstantinopolin 29. toukokuuta 1453 piiritettyään sitä noin kaksi kuukautta, ja tuhatvuotinen Bysantin valtakunta lakkasi olemasta.

  • 1453: Ottomaanivalloittajat muuttivat Hagia Sofian ­kirkon moskeijaksi.
  • 1529: Unkarin vuonna 1526 valloittaneet ottomaanit piirittivät Wieniä.
  • 1571: Kristitty liittouma kukisti ottomaanien laivaston Lepanton meritaistelussa.
  • 1683: Ottomaanit yrittivät taas valloittaa Wienin siinä kuitenkaan onnistumatta.

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota