Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

OPAS: Kristian IV:n Kööpenhamina

Kuningas Kristian IV:n perintö näkyy kaikkialla Kööpenhaminassa. Hän uudisti kaupunkia ja teki siitä eurooppalaisen suurkaupungin. Hallitsijana hän oli kuitenkin surkea. Katso 9 nähtävyyttä, joita ei kannata jättää väliin.

Ulkomaalaisen silmin Kööpenhamina oli kaikkea muuta kuin vaikuttava kaupunki. Siltä puuttui Euroopan metropolien loistokkuus, ja kaupungin 30 000 asukasta oli ahdettu pienelle alueelle.

Se ei ollut lainkaan sellainen pääkaupunki, jota kuningas Kristian IV olisi pitänyt arvoisenaan.

Kun Kristianista vuonna 1596 tuli Tanskan ja Norjan kuningas, hän aloitti heti Kööpenhaminan kasvojenkohotuksen. Valtiontalous oli hyvällä mallilla hänen isänsä jäljiltä, eikä Kristian aikonut jättää rahoja pölyttymään.

Hän laajensi kaupunkia ja rakennutti sinne mahtipontisia rakennuksia, kuten pörssin, muhkeita linnoja ja observatorion.

Kaupungin kohennus oli kuninkaalle niin tärkeää, että hän valvoi rakennustöitä henkilökohtaisesti eikä empinyt huomauttaa työläisille, jos oli havaitsevinaan virheen.

Jos Kristian IV:n saavutuksia arvioitaisiin vain rakennusprojektien kannalta, hän olisi ehkä jäänyt historiaan yhtenä Tanskan parhaista kuninkaista.

Kristian IV jätti suurvallan heitteille

Kristianin kunnianhimo kuninkaana ei kuitenkaan rajoittunut rakentamiseen.

Vuonna 1625 hän neuvonantajiensa varoituksista huolimatta vei Tanskan mukaan 30-vuotiseen sotaan, uskonnollisista kiistoista johtuneeseen sekavaan konfliktiin.

Lessing
© lessing

AIKAJANA: Kristian IV hallitsi 52 vuotta

Tanska menetti asemansa Pohjolan suurvaltana Kristian IV:n hallintokaudella.

  • 1577

    Kristian IV syntyi. Ensimmäiset elinvuotensa hän asui isovanhempiensa luona Mecklenburgissa, kunnes hänet kolmevuotiaana nimitettiin kruununperijäksi. Sen jälkeen hänen kasvatusvastuunsa luovutettiin pommerilaiselle aatelismiehelle ja kotiopettajalle.

  • 1588

    Kristianin isä Fredrik II kuoli. Kruununperijä oli vielä liian nuori hallitsemaan, joten valta siirtyi holhoojahallitukselle.

  • 1596

    Kristian IV julistettiin täysi-ikäiseksi, ja hänet kruunattiin Tanskan ja Norjan kuninkaaksi.

  • 1611

    Tanska julisti Ruotsille sodan. Kalmarin sota päättyi vuonna 1613 Tanskan voittoon, mikä oli Kristian IV:n ainoa sotilaallinen menestys.

  • 1620

    Talousuudistukset ja tullimaksut tekivät Kristian IV:stä yhden Euroopan rikkaimmista kruunupäistä.

  • 1625

    Kristian IV liitti Tanskan 30-vuotiseen sotaan. Seuraavana vuonna Tanskan armeija lyötiin Lutter am Barenbergissa, ja vuonna 1627 vihollinen valloitti Jyllannin. Vuonna 1629 Tanska sai menettämänsä alueet takaisin kuninkaan luvattua, ettei Tanska koskaan enää sekaantuisi Saksan asioihin.

  • 1643

    Ruotsi hyökkäsi Tanskaan. Kristian IV:n toinen silmä sokeutui meritaistelussa. Niin sanottu
    Torstenssonin sota päättyi vuonna 1645 Tanskan tappioon, ja Tanska menetti Jämtlandin ja Härjedalenin kokonaan sekä Hallandin 30 vuodeksi.

  • 1648

    Tanska oli taloudellisesti ja sotilaallisesti lyöty. Pettynyt kuningas Kristian IV kuoli Rosenborgin linnassa hallittuaan 52 vuotta. Hänen poikansa Fredrik III nousi valtaistuimelle.

Päätös oli tuhoisa Kristianille. Hän kärsi karvaan tappion ja joutui maksamaan sotakorvauksina 10 tynnyrillistä kultaa. Ruotsalaiset hyökkäsivät heikentyneen Tanskan kimppuun vuonna 1643.

Tanska hävisi sodan Ruotsia vastaan ja menetti tälle maa-alueitaan.

Kristian IV sai hallintaansa suurvallan mutta jätti jälkeensä heikentyneen valtion, joka ei koskaan saanut takaisin asemaansa. Enää rakennukset kertovat Kristian IV:n vallan päivistä.

9 Kööpenhaminan tärkeää nähtävyyttä:

1. Rundetårn

Osoite: Købmagergade 52 A.

Astronomi sai työtilat keskelle kaupunkia

Kristian IV:lle tähtitiede merkitsi paljon muutakin kuin planeettojen ja tähtien asemia.

Muiden aikalaistensa tavoin hän uskoi, että taivaankappaleet vaikuttivat elämään maapallolla ja että astrologia ja astronomia olivat saman asian kaksi eri puolta.

Kuningas halusi rakennuttaa tornin tähtitieteellistä tutkimusta varten toivoen muun tutkimuksen ohella saavansa entistä tarkempia astrologisia ennustuksia.

Rundetårn on nykyään Euroopan vanhin toimiva observatorio.

© polfoto/ullstein bild

Kristian nimitti uuden observatorion johtajaksi Sørensen Longomontanuksen, nykyaikaisen tähtitieteen isänä pidetyn Tyko Brahen oppilaan.

Longomontanus olisi mieluusti tehnyt työtään jossakin muualla kuin keskellä Kööpenhaminaa, mutta kuninkaan ajatuksena oli, että keskellä kaupunkia sijaitseva torni voisi toimia myös kirkontornina ja palvella tarvittaessa myös osana kaupungin puolustusta.

Noin 35 metriä korkeaan torniin rakennettiin käytävä, jota saattoi kulkea hevosellakin.

Lähes 35 metrin korkuinen Rundetårn eli ”pyöreä torni” valmistui vuonna 1642, ja sen yhteydessä oleva Trinitatis-kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1656.

Tornissa ei ole portaita vaan sen huipulle johtaa kierrekäytävä, jota pitkin torniin oli helppo kujettaa kirjoja ja tähtitieteellisiä instrumentteja vaikka hevosvaunuilla.

2. Rosenborg

Osoite: Øster Voldgade 4 A.

Linna kuninkaan lemmenpesäksi

”Sydämen rakkain sydän –– sydämen rakkain hiirulainen.” Kristian IV oli korviaan myöten rakastunut eikä peitellyt tunteitaan 17-vuotiaalle Kirsten Munkille vuonna 1615 kirjoittamassaan kirjeessä.

He avioituivat samana vuonna ja asettuivat asumaan Rosenborgin linnaan. Linnan rakennustyöt aloitettiin jo vuonna 1606, mutta kuningas antoi sille nimen vasta vuonna 1624.

Historioitsijoiden mukaan nimi Rosenborg, ”ruusulinna”, kuvaa ehkä kuninkaan ja hänen vaimonsa rakkautta.

Kristian vietti mahdollisimman paljon aikaa Rosenborgissa, joka varustettiin monenlaisilla ylellisyyksillä.

Kristian IV istutti karppeja Rosenborgin linnan vallihautaan, jossa niitä uiskentelee vielä tänäkin päivänä.

Linnan kylpyhuoneissa oli muun muassa juokseva vesi ja vessat, joista johti viemäriputki suoraan linnan vallihautaan.

Takat eivät ainoastaan lämmittäneet, vaan niistä myös tulvi ”hajustettua” ilmaa linnan käytäville, sillä kuningas halusi käyttää takoissa vain hyvältä tuoksuvia puita.

Poikansa häihin vuonna 1634 hän tuotti linnaan suuria määriä kallista appelsiinipuuta sen hyvän tuoksun vuoksi. Nykyään turistit pääsevät tutustumaan linnaan ja siellä esillä oleviin kruununkalleuksiin.

3. Nyboder-talot

Osoite: Krokodillegade

Sosiaalisen asuntotuotannon edelläkävijä

Laivasto oli sotavoimien selkäranka, ja Tanskan kasvavan laivaston sotilaat ja muu henkilöstö tarvitsivat kipeästi asuntoja.

Kaupunki oli ahdas ja siivoton, ja suuri osa kaupunkilaisista asui huonokuntoisissa taloissa. Kristian IV kuvaili kirjoituksessaan kaupungin alennustilaa:

”Täällä vallitsee suuri tapainturmelus, ja kadut ovat saastaisia ja sotkuisia –– koska kaupunkilaiset tuovat –– törkyä ja saastaa pihoiltaan ja jättävät ne kaupungin kaduille ja kujille.”

Tältä kaikelta säästyi laivaston henkilöstö perheineen, kun heille vuonna 1631 alettiin rakentaa uutta asuinaluetta. Tilaa uusille taloille saatiin Kööpenhaminan itäpuolelta, josta Kristian oli hiljattain ostanut maata.

Talot maalattiin Tanskan lipun väreillä punaisella ja valkoisella, ja vähitellen asuinalueen kutsumanimeksi vakiintui Nyboder, ”uudet talot”.

Kuningas rakennutti kasvavan laivaston henkilöstölle uusia nykyaikaisia asuntoja.

Talojen noin 200 asunnon asukkailla oli huomattavasti paremmat oltavat kuin tavallisella kansalla yleensä tuohon aikaan.

Kun talojen kunto heikkeni ajan mittaan, moni alkoi vaatia niiden jyräämistä maan tasalle. Jopa Tanskan laivastoministeri kannatti 1900-luvun alussa talojen purkamista.

Nykyään talot on kunnostettu, ja ne ovat maailman vanhimpia esimerkkejä sosiaalisesta asuntotuotannosta. Laivaston henkilöstöllä on edelleen etuoikeus asua taloissa, jotka on nykyään maalattu keltaisiksi.

4. Kastellet

Osoite: Kastellet 1.

Linnoitus suojaksi Ruotsia vastaan

Ruotsi aiheutti Kristian IV:lle jatkuvasti päänvaivaa. Naapurimaa haastoi toistuvasti Tanskan kilpailuun Pohjolan valta-asemasta, ja Kristianin oli vahvistettava Tanskan puolustusta.

Tätä varten vuonna 1626 aloitettiin Kastellet-linnoituksen rakentaminen.

Kastellet oli viimeinen lenkki Kööpenhaminaa vihollisen hyökkäyksiltä puolustavien linnoitusten ketjussa.

Sen sijainti mietittiin tarkasti niin, että kuningas ja muut tärkeät henkilöt voitaisiin evakuoida sieltä tarpeen vaatiessa Juutinrauman kautta.

Kastellet oli Kööpenhaminan puolustuksen viimeinen lenkki.

Kristian IV suunnitteli aluksi paikalle pientä linnaa, jonne hän perheineen voisi paeta hyökkäyksen sattuessa. Suunnitelmasta luovuttiin rahapulan vuoksi.

Kristian kuoli ennen linnoituksen valmistumista, ja hänen poikansa Fredrik III saattoi rakennystyöt loppuun.

Nykyään Kastellet on yksi Pohjois-Euroopan parhaiten säilyneistä vanhoista linnoituksista, ja Tanskan puolustusvoimilla on edelleen tiloja siellä.

Kun Saksa miehitti Tanskan toisessa maailmansodassa, se valtasi Kööpenhaminaan tullessaan ensi töikseen Kastelletin.

5. Holmens Kirke

Osoite: Holmens Kanal 21.

Merimiehet saivat oman kirkon

Laivasto oli Kristian IV:n lempilapsi, ja vuonna 1619 laivasto sai oman kirkon: Holmens Kirken. Alunperin läheisen laivastotelakan ankkuripajana käyttämä rakennus sopi Kristianin mielestä loistavasti kirkoksi.

Ankkuripaja osoittautui kuitenkin liian pieneksi, ja rakennusta piti laajentaa. Tuohon aikaan suosittua hollantilaista renessanssityyliä edustava kirkko valmistui vuonna 1641.

Holmens Kirke sai vain pienen kellotornin, joka ei peittänyt Kristian IV:n näköalaa linnastaan.

Kuningas ei suostunut rakentamaan kirkkoon kunnon tornia, sillä se olisi pilannut hänen näköalansa Kööpenhaminan linnasta, joten kirkon katolle rakennettiin vain matala kellotorni.

Rakennus säästyi Kööpenhaminassa 1700-luvulla riehuneilta paloilta, joten sen 1600-luvulta peräisin oleva sisustus on pitkälti säilynyt, kuten saarnastuoli ja alttaritaulu vuodelta 1691.

6. Børsen

Osoite: Slotsholmsgade.

Kuningas halusi Kööpenhaminasta kaupan keskuksen

Kristian IV halusi tehdä Kööpenhaminasta kuuluisan kauppasataman, portus celeberrimus daniae.

Tähän suunnitelmaan kuului valtavan tavarapörssin rakentaminen vuonna 1624. Kuningas arvosti kaupankäyntiä, ja hänen mielestään pörssi vahvistaisi Kööpenhaminan asemaa Euroopassa.

Rakennus oli ehkä liian moderni konservatiivisille kööpenhaminalaisille kauppiaille, ja kuninkaalla oli vaikeuksia saada vuokralaisia myymälä- ja varastotiloihin.

Pörssi sijaitsi Tanskan vallan keskuksessa Slotsholmenissa.

Lopulta hänen oli myytävä koko hanke, sillä epäonnistuneen sotaretken jälkeen valtionkassan pohja alkoi jälleen näkyä.

Muuan äveriäs kauppias osti vuonna 1647 rakennuksen 50 000 riikintaalerilla, mikä vastaa 50 miljoonaa Tanskan nykykruunua.

Nykyään yksityisomistuksessa oleva rakennus ei aina ole avoinna turisteille.

7. Tøjhuset

Osoite: Tøjhusgade 3.

Maailman suurin asevarasto

Kristian IV oli matkallaan vuonna 1597 nähnyt Pohjois-Euroopan suurimman asevaraston Dresdenissä ja päättänyt, että Kööpenhaminan piti saada vieläkin suurempi.

Seuraavana vuonna alkoivat Tøjhusetin eli arsenaalin rakennustyöt. 3 700 neliömetrin suuruisesta rakennelmasta tulisi Kööpenhaminan suurin rakennus ja todennäköisesti koko maailman mahtavin asevarikko.

Vain Venetsian asevarasto veti vertoja Tøjhusetille, johon varastoitiin kaikki 60 000 sotilaan armeijan vaatimat varusteet aina musketeista tykkeihin ja haarniskoihin asti.

Tøjhusetissa sijaitsee nykyään sotamuseo. Esillä on muun muassa haarniska, joka on todennäköisesti kuulunut Kristian IV:n pojalle.

Varaston keskellä oli neljän metrin syvyinen merivesiallas sotalaivojen varustamista varten.

Arsenaali oli Kristianin ylpeys, mutta rakennus tuhoutui räjähdyksessä helmikuussa 1647, kun merikapteeni Jan Jansenin poika oli täyttämässä ruudilla pommeja.

Pojalle ei ollut ilmeisesti annettu riittävän selkeitä turvaohjeita, sillä hän teki työtään kaminan vieressä. Räjähdystä seurannut tulipalo poltti rakennuksen maan tasalle.

Osa Tøjhusetista kunnostettiin, ja rakennuksessa on edelleen aseita, sillä siellä toimii nykyään Tanskan sotahistoriallinen museo.

8. Christianshavn

Osoite: Overgaden oven Vandet.

Kristian rakensi Pohjolan Amsterdamin

Tanskalaiset eivät olleet Kristian IV:n mielestä kummoistakaan kaupankävijäkansaa, minkä vuoksi hän yritti kaikin keinoin houkutella maahan kauppiaina taitavia hollantilaisia.

Kuningas perusti Kööpenhaminan edustalla sijaitsevalle Amagerin saarelle vuonna 1618 uuden hollantilaistyylisen asuinalueen kanavineen ja kapeine taloineen ja nimesi sen Christianshavniksi.

Christianshavnin arkkitehtuuri on saanut vaikutteita Amsterdamista.

© polfoto/corbis

Nykyään keskellä Kööpenhaminaa sijaitseva kaupunginosa oli tarkoitettu mallikaupungiksi, jonka tarmokkaat hollantilaisasukkaat näyttäisivät kööpenhaminalaisille esimerkkiä.

Tarpeen tullen Christianshavn toimisi myös pääkaupungin puolustuslinnoituksena.

Alue ei kuitenkaan houkutellut asukkaita, ja sen rakentaminen eteni hitaasti.

Vasta 1980-luvulla Christianshavnista tuli yksi Kööpenhaminan halutuimpia asuinalueita, ja nykyään siellä voi joutua maksamaan asunnosta miljoonia.

9. FREDERIKSBORGIN LINNA

Osoite: Frederiksborg Slot 10, 3400 Hillerød.

Kuninkaan lomalinna

Kristian IV:n mielestä Frederiksborgin linnassa oli vain yksi vika: se sijaitsi Hillerødissä kaukana Kööpenhaminasta.

Frederiksborgin linnassa on nykyään taidemuseo.

Kuningas rakennutti linnan vuosina 1600–1620 ja paneutui sen sisustukseen tarkasti. 26 kuvanveistäjää kaiversi seitsemän vuotta ritarisalin upeita kattokoristuksia, ja audienssisali on henkeäsalpaava.

Huoneiden tarkoitus olikin nimenomaan tehdä vaikutus ulkomaalaisiin vieraisiin.

KARTTA

9 nähtävyyttä kartalla:

Jalan halki historian

Noin 6,2 kilometrin reitti kuljettaa Kristian IV:n Kööpenhaminan halki Rundetårnilta Christianshavniin. Jos haluat tutustua kohteisiin perusteellisemmin, kierros kannattaa jakaa ainakin parille päivälle.

Shutterstock

  1. Rundetårn
  2. Rosenborg
  3. Nyboder
Shutterstock

  1. Kastellet
  2. Holmens kirke
  3. Tøjhuset
Shutterstock

  1. Tøjhuset
  2. Christianshavn
  3. Frederiksborgin linna
Shutterstock

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota