Venetsia vaihtaa vapaalle joka vuosi kymmenen päivän ajaksi.
Jokavuotisen karnevaalin aikana kadut täyttyvät naamiaispukuihin pukeutuneista ihmisistä, ja kanavissa kulkevat gondolit koristellaan juhlaa varten.
Todellinen taika alkaa kuitenkin illan pimetessä, sillä silloin käynnistyvät lukuisat naamiaistanssiaiset, joissa erilaisin puolinaamioin varustautuneet naiset ja miehet pyörähtelevät musiikin tahdissa kaupungin monissa tanssiaissaleissa.
Kukaan ei tiedä, kuka naamion taakse kätkeytyy, ja lähes kaikki on sallittua.
Perimätiedon mukaan Venetsian ensimmäiset karnevaalit järjestettiin voitetun sodan kunniaksi. Venetsia voitti vuonna 1162 Aquileian vaikutusvaltaisen patriarkan Ulrico di Trevenin, joka oli liitossa mahtavan Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan kanssa.
Venetsialaiset teurastivat voitonjuhlaa varten 12 sikaa ja yhden härän.
Vallasnaiset käyttivät naamioita
Eläinten teurastuksesta ja hyvästä ruuasta ja juomasta tuli tärkeä osa Venetsian karnevaaleja, jotka alettiin järjestää vuosittain juuri ennen pääsiäispaaston alkua.
Karnevaalien aikana venetsialaiset antautuivat myös seksuaaliseen hurjasteluun ja muuhun huvitteluun, mikä oli pääsiäispaaston aikana ankarasti kiellettyä.
Rikkaalla Venetsialla oli varaa juhlia. Se oli renessanssiaikana tärkeä Euroopan ja Lähi-idän välisen kaupan solmukohta, ja sen mahtava laivasto hallitsi suurta osaa Adrianmeren rannikosta.
Kaupunkivaltiossa vallitsi tiukka arvojärjestys, ja ankarat lait säätelivät esimerkiksi sitä, miten eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvien ihmisten piti pukeutua.
Ylhäiset naiset pukeutuivat loisteliaasti, mutta he eivät saaneet näyttäytyä julkisesti.
Jos vallasnainen halusi mennä esimerkiksi teatteriin, hänen oli peitettävä kasvonsa puolinaamiolla. Prostituoidut taas eivät saaneet käyttää lainkaan naamioita. Karnevaalien aikana kaikki saattoivat kuitenkin pukeutua miten ikinä halusivat.
Myös kiusoittelu ja yleinen hälinä kuuluivat karnevaaliin, ja yksi karnevaalien perinteistä oli kanssaihmisten heitteleminen kananmunilla.
”Joillakuilla oli kori täynnä onttoja munankuoria. Osa munista oli täytetty ruusuvedellä ja osa musteella”, englantilainen Philip Skippon kuvaili karnevaalia vuonna 1665.