medellin slums 1970s

Huumeparoni Pablo Escobarin kaupunki

Medellínin suurkaupunki Kolumbiassa oli 20 vuoden ajan huumekartelliaan johtavan Pablo Escobarin rautaisessa otteessa, ja väkivalta oli arkipäivää.

Medellínin suurkaupunki Kolumbiassa oli 20 vuoden ajan huumekartelliaan johtavan Pablo Escobarin rautaisessa otteessa, ja väkivalta oli arkipäivää.

Institute for Housing and Urban Development Studies

Yhdysvaltalainen aikakauslehti Time Magazine kirjoitti vuonna 1988 Kolumbiassa sijaitsevan Medellínin olevan ”maailman vaarallisin kaupunki”. Henkirikokset olivat siellä ­arkipäivää, ja ongelmat vain kasvoivat.

Vuoden 1989 ensimmäisellä puoliskolla kaupungissa murhattiin peräti 2 338 ­ihmistä, ja sen murha-aste oli yhdeksän kertaa korkeampi kuin New Yorkin.

Karmaisevien tilastojen syy oli kaikille selvä: kaupunkia oli 1970-luvun alusta alkaen hallinnut huumeiden salakuljetusta ja muuta ­järjestäytynyttä rikollisuutta pyörittänyt Pablo Escobar.

Espanjan kuningatar Maria Anna (1634–1696) perusti Medellínin vuonna 1675, ja 1800-luvulla siitä tuli merkittävä kauppakaupunki, jonka kautta kulki ­Kolumbian ­tärkeimpiä kauppa­tavaroita: kultaa ja kahvia.

1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla teollistuminen kasvatti Medellínistä eloisan noin 350 000 ihmisen suurkaupungin, ja nykyisin kaupungissa asuu jo neljä miljoonaa ihmistä

medellin park bolivar

Medellínin vihreä keskusta on niin turistien kuin ­paikallistenkin suosiossa.

© SajoR/Wikimedia Commons

Escobar teki myös hyvää

Kolumbian ilmasto on ihanteellinen ­kokapensaiden kasvatukseen, ja 1970-luvulla kokaiini syrjäytti kullan ja kahvin kaupungin tärkeimpänä rahan tuojana.

Sille oli kysyntää varsinkin yhdysvaltalaisissa suurkaupungeissa, ja medelliniläinen autovaras ja tupakan salakuljettaja Pablo Escobar tarttui tilaisuuteen.

Escobar järjesti kokaiinin salakuljetuksen tukikohdastaan Medel­línistä Yhdysvaltoihin ja muualle maailmaan käyttäen osin reittilentoja ja osin yksityisiä pien­koneita.

Toiminta osoittautui erittäin kannattavaksi. Escobarin huumekartelli tuotti parhaimmillaan 1980-luvulla jopa 70 miljoonaa dollaria joka päivä.

Escobar käytti osan omaisuudestaan ­rakentaakseen kaupunkiin asuntoja, sairaaloita ja jalkapallokenttiä.

Se sai kansan katsomaan sormiensa läpi sitä, että suurin osa huumerahoista kului silti Esco­barin luksuselämään, kalliisiin taloihin, autoihin, moottoripyöriin ja jopa yksityiseen eläintarhaan.

Myös rikollisten keskinäisen väkivallan kasvu hyväksyttiin kaupungissa välttämättömänä pahana.

Vankila oli käytännössä luksushotelli

Vuonna 1991 Yhdysvallat painosti ­Kolumbiaa ryhtymään toimiin Escobaria vastaan.

Viranomaiset eivät uskaltaneet luovuttaa Escobaria Yhdysvaltoihin, sillä hän oli jo tehnyt korkea-arvoisiin poliitikkoihin kohdistuneita onnistuneitakin murhayrityksiä, mutta hänet saatiin sentään vankilaan Medellínin laitamille.

Escobar oli tosin itse rakennuttanut La Catedral -nimisen yksityisvankilansa, ja se muistuttikin enemmän luksushotellia kuin vankilaa.

Hän palkkasi itse vartijat ja otti siellä ­vastaan ystäviä, prostituoituja ja muita vieraita, kuten jalkapallotähtiä.

Kun Kolumbian hallitus ymmärsi Escobarin jatkavan yhä rikollista toimintaa, hänet haluttiin siirtää oikeaan vankilaan.

Hän sai vihiä asiasta, ja kun poliisi saapui 22. heinäkuuta 1992, hän karkasi. Escobar eli loppuelämänsä pakoillen poliisia. Väkivalta sen kuin lisääntyi, kun hän ­lupasi palkkioita poliisien tappamisesta.

  1. joulukuuta 1993 poliisi sai ahdistettua Escobarin erään talon katolle, missä hänet ammuttiin. Henkirikokset vähe­nivät ­Medellínissä välittömästi, ja sen ­jälkeen kaupunki on uusiutunut perusteellisesti myös slummien osalta.

”Maailman vaarallisimmasta kaupungista” on tullut ”maailman innovatiivisin” – tämän nimityksen Medellín sai Urban Land ­Institutelta vuonna 2013.

5 vinkkiä vierailijalle

casa de la memoria medellin
© t_y_l

Museo muistelee ­huumesodan haittoja

Museo Casa de la Memoria eli ”Muistojen talo -museo” esittelee kolmessa kerrossa esineitä, asia­kirjoja ja interaktiivista aineistoa huume­sodan synkistä totuuksista.

Videopätkillä nähdään väkivallan uhrien ja silminnäkijöiden kertomuksia sekä kuullaan hip hop- ja rap-muusikoiden tekstejä Medellínin historian pimeästä puolesta.

Museo toimii myös aikoinaan levottomuuksissa henkensä ­menet­täneiden muistomerkkinä.

la catedral guard tower
© Stefanomione

Vieraile Escobarin luksusvankilassa

Escobar vietti 13 kuukautta luksusvankila La Catedralissa, jonka hän rakennutti itse itselleen Medellínin ulkopuolelle.

Se on nykyisin ­raunioina, mutta jäljellä on yhä esimerkiksi hänen jalkapallo- ja helikopteri­kenttänsä sekä yksi ­vartiotorni.

La ­Catedralin omistaa ­nykyisin ­munkkikunta, joka on ­rakennuttanut alueelle kirkon.

© Shutterstock

Kaupunginosa sai uuden elämän

Jyrkässä rinteessä sijaitseva Comuna 13 oli Pablo Escobarin ­aikaan levotonta seutua.

Sen ja kaupungin välillä kulkee nykyisin rulla­portaat, ja aiemmin Medellínin vaarallisimpana pidettyä kaupungin­osaa koristavat nyt värikkäät talot ja historiasta ­kertovat seinämaalaukset.

© Colombian National Police

Hauta kiehtoo turisteja

Pablo Escobarin hauta on ­Montesacron hautausmaalla Itaguissa Medellínin etelä­puolella.

Hautajaisiin saapui tuhansia surijoita ja uteliaita, ja perhehauta, jossa lepäävät myös Escobarin vanhemmat, on yhä suosittu turistikohde.

©

Escobar kuoli katolla

Poliisi onnistui lopulta ­paikantamaan Pablo Escobarin 2. joulukuuta 1993 asuntoon Los Olivosin alueelle Medellínin keskustaan.

Hän pakeni ­katolle, minne poliisit ­ampuivat hänet. Rakennus sijaitsee hiljaisella kadulla, ja sen osoitteessa Carrera 79B, talo numero 45D-94, toimii nykyisin kielikoulu.