Historian kaupunkiopas: Pariisi
Ranskan vallankumouksen dramaattisimmat tapahtumat koettiin Pariisin keskustassa. Kaupungin palatsit, vankilat ja linnoitukset kertovat yhä armottomasta taistelusta, jota vallankumoukselliset kävivät turvatakseen tasavallan olemassaolon.
Giljotiini sijaitsi Place de la Revolutionin pohjoispäässä lähellä yhä olemassa olevaa Hôtel de Crillonia.
Pariisissa elettiin vallankumouksen pyörteissä vuodesta 1789 vuoteen 1804. Ranskan suuri vallankumous käynnistyi 14. heinäkuuta 1789, kun raivostunut väkijoukko tunkeutui vihattuun Bastiljin vankilaan, surmasi sen johtajan ja vapautti vangit. Nykyään Bastiljin sijainnin paljastavat vain asfalttiin piirretyt ääriviivat.
Seuraavat kaksi vuotta Ranskaa hallitsi kansalliskokous, mutta kuningas Ludvig XVI:n lainsäädännöllinen veto-oikeus heikensi sen vaikutusvaltaa ja kasvatti kansalaisten tyytymättömyyttä monarkiaan. Vuonna 1791 kuninkaan pakoyritys arestista Louvren palatsista sysäsi vallankumouksen uuteen vaiheeseen: Ludvig sai syytteen maanpetturuudesta ja teloitettiin, ja Ranskasta tuli tasavalta.
Uuden tasavallan hallinto osoittautui pian kuningasvaltaakin julmemmaksi. Vallankumousjohtajat halusivat teloittaa ”tasavallan viholliset”, jotka olivat yleensä aatelisia tai vallankumouksen vastustajia. Ranskaan syntyi Maximilien Robespierren johtama hirmuhallinto, jonka kiihkomielisyyden seurauksena yli 40 000 ihmistä päätti päivänsä giljotiinissa. Conciergerien vankila on nykyisin museo ja muistomerkki niille tuhansille ihmisille, jotka odottivat sen tyrmissä joutumista giljotiiniin.
Napoleonin valtaannousu
Tasavaltaan saatiin rauha vasta, kun Robespierre itse joutui giljotiiniin vuonna 1794. Vuonna 1795 vaaleilla valittu kansalliskokous nimitti viisijäsenisen direktorion hallitsemaan maata.
Vuoteen 1799 mennessä armeija oli kukistanut lukuisia direktoriota vastaan suunnattuja kumousyrityksiä. Korsikalainen kenraali Napoleon Bonaparte oli ollut mukana pelastamassa tasavaltaa, ja siksi olikin melkoisen ironista, että hän lopulta kaatoi direktorion sotilasvallankaappauksessa vuonna 1799. Alkuun maata hallitsi hänen nimittämänsä kolmijäseninen konsulaatti, mutta vuonna 1804 Napoleon kruunautti itsensä itsevaltaiseksi keisariksi Notre Damen katedraalissa.
Aloita retki tästä:
1. Kuoleman kenttä
Vuonna 1795 vallankumouksen hallintoelin, direktorio, nimesi aukion uudestaan Place de la Concordeksi.
Concorden aukio
Osoite: Place de la Concorde
Kierros alkaa vallankumouksen väkivaltaisuuksien keskipisteestä. Vallankumoushallinto nimesi Ludvig XV:n aukion uudelleen Place de la Revolutioniksi, ”vallankumouksen aukioksi”, ja pystytti sinne giljotiinin. 21. tammikuuta 1793 aukiolle tuotiin Ranskan kuningas Ludvig XVI mestattavaksi kaiken kansan nähden.
Kuninkaan kuolema käynnisti vallankumouksen hirmuhallinnon eli terrorin ajan. Intomielisen nokkamiehensä Maximilien Robespierren johdolla vallankumoushallinto alkoi vainota ja teloittaa sadoittain ”vallankumouksen vihollisia”. Teloitukset saavuttivat huippunsa kesäkuussa 1794, jolloin yli tuhat kansalaista sai kuolemantuomion.
Kuukautta myöhemmin Robespierre joutui itse giljotiiniin. Tarina kertoo, että hänet teloitettiin ainoana kaikista tuomituista kasvot ylöspäin, jotta hän voisi nähdä kuoleman lähestyvän.
Seuraavaksi: Tuileries 100 metriä
2. Sveitsiläiskaartin kohtalonhetket
Entisen tiilitehtaan (ranskaksi tuileries) paikalla on nykyään pariisilaisten suosima puisto.
Tuileriesin puisto
Osoite: Jardin des Tuileries
Lokakuussa 1789 kansalaiset pakottivat Ludvig XVI:n perheineen lähtemään Versaillesin palatsista Pariisiin. Heidät suljettiin kotiarestiin Tuileriesin palatsiin, joka oli yksi Louvren palatsin neljästä siivestä.
Pariisissa huhuttiin Ludvigin vehkeilevän maanpetosta, ja 10. elokuuta 1792 vihaiset pariisilaiset tunkeutuivat Tuileriesiin syrjäyttääkseen kuninkaan. Myös armeija kääntyi hallitsijaa vastaan ja liittyi kapinoivaan kansanjoukkoon. Ainoastaan kuninkaan henkivartiokaartin 950 sotilasta pysyivät uskollisina hallitsijalle ja maksoivat siitä hengellään. Kaikki sveitsiläiskaartin sotilaat saivat surmansa Tuileriesissa, mutta kuningas pääsi pakenemaan kansalliskokouksen tiloihin. Hyökkäys merkitsi monarkian loppua Ranskassa. Tuileriesin palatsi tuhoutui Pariisin kommuunin aikaan vuonna 1871.
Yli 20 000 pariisilaista tunkeutui kansalliskaartin tukemana Tuileriesin palatsiin ja surmasi kuninkaan henkivartiokaartin viimeiseen mieheen.
Seuraavaksi: Louvre 100 metriä
3. Kuninkaan vankilasta tuli museo kansalle
Hallitsijat asuivat Louvressa vuoteen 1672. Nykyään se on taidemuseo.
Louvre
Osoite: Louvre
Aukioloajat: www.louvre.fr (ranskaksi ja englanniksi)
Tuileriesin puiston toisessa päässä kohoaa yksi Euroopan vaikuttavimmista palatseista: Louvre, jossa Ludvig XVI odotti vankina teloitustaan giljotiinissa.
Kaksi kuukautta kuninkaan teloituksen jälkeen Louvre avattiin yleisölle museona, jossa tavallinen kansa pääsi ihailemaan vallankumouksellisten aatelisilta takavarikoimia taideteoksia.
Seuraavaksi: Hôtel de Ville 800 metriä
4. Robespierre pakeni kaupungintalolle
Pariisia on hallittu osoitteesta Place de l'Hôtel de Ville vuodesta 1357 lähtien.
Hôtel de Ville
Osoite: Place de l'Hôtel de Ville
- heinäkuuta 1789 raivostunut väkijoukko tunkeutui Pariisin kaupungintaloon. Pormestari Jacques de Flesselles yritti turhaan puolustautua syytöksiltä, joiden mukaan hän oli kuningasvallan kannattaja, ja hänet ammuttiin kaupungintalon portaille.
Vuonna 1794 Maximilien Robespierre pakeni kaupungintaloon kansalliskonventin syytettyä häntä rikoksista kansakuntaa vastaan. Kun vallankumousjoukot ehtivät paikalle, Robespierre sai luodista joko itsemurhayrityksen tai santarmin laukauksen seurauksena. Luoti murskasi hänen leukansa, mutta hän jäi henkiin. Hänet vietiin Seinen toiselle rannalle Conciergerien vankilaan ja tuomittiin samana päivänä kuolemaan.
Vuonna 1871 kaupungintalo vaurioitui pahoin tulipalossa, jossa tuhoutui myös valtaosa vallankumousajan virallisista asiakirjoista. Rakennus korjattiin ja otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1892.
Robespierre pakeni vangitsijoitaan Pariisin kaupungintaloon eli Hôtel de Villeen.
Seuraavaksi: Bastiljin aukio 900 metriä
5. Väkijoukko valtasi vihatun vankilan
Bastilji revittiin maan tasalle. Nykyään sen olemassaolosta muistuttaa vain kiveys asfaltissa.
Bastiljin aukio
Osoite: Place de la Bastillle
Bastiljin valtausta pidetään yleisesti Ranskan suuren vallankumouksen lähtölaukauksena. Kapinoivat pariisilaiset pelkäsivät, että kuningas lähettäisi kaupunkiin sotilaita tukahduttamaan siellä kytevää kapinamielialaa. Siksi he tunkeutuivat 14. heinäkuuta 1789 kello 13:n aikaan Bastiljiin, joka toimi tuolloin vankilana ja asevarastona. Väkijoukko surmasi linnakkeen komentajan Bernard René Jourdan de Launayn sekä 32 sotilasta ja vapautti vankilan seitsemän vankia. Samalla he ottivat haltuunsa linnakkeen tykit ja ruudin. Bastiljin valtauksen muistoksi Ranskan kansallispäivää vietetään 14. heinäkuuta.
Seuraavana päivänä alkoi linnakkeen purkaminen, ja marraskuuhun mennessä se oli hävitetty. Bastiljin kivistä rakennettiin Seinen ylittävä Concorden silta.
Seuraavaksi: Conciergerie 1,2 km
6. Giljotiinin odotushuone
Palais de Justice on ollut Ranskan oikeuslaitoksen pääpaikka keskiajalta saakka.
Conciergerie
Osoite: Boulevard de Palais 2
Aukioloajat: www.conciergerie.monuments-nationaux.fr/en/ (ranskaksi ja englanniksi)
Ranskan oikeuslaitoksen päämaja Palais de Justice sijaitsee Île de la Citén saarella, jolle kelttiläiset heimot perustivat Pariisin noin 2 000 vuotta sitten. Rakennuksen kellarissa oli Conciergerien vankila. Tuhannet poliittiset vangit odottivat Conciergerien tyrmissä vallankumoustuomioistuimen käsittelyä, jossa heitä odotti joko vapaus tai kuolema. Mikäli vanki todettiin syylliseksi, hän päätyi lähes varmasti giljotiiniin.
Nykyään Conciergerie on museo, joka muistuttaa vallankumouksen pimeästä puolesta. Siellä on muun muassa selli, jossa kuningatar Marie Antoinette vietti elämänsä viimeiset 77 päivää.
Joutuminen Conciergerieen merkitsi käytännössä lähes varmaa kuolemantuomiota.
Seuraavaksi: Notre Dame 250 metriä
7. Napoleonista tuli Ranskan keisari
Notre Dame valmistui Île de la Citén saarelle vuonna 1345.
Notre Damen kirkko
Osoite: Paris Notre-Dame
Aukioloajat: www.notredamedeparis.fr
Seinen saarella kohoaa Notre Dame, yksi Euroopan suurimmista goottilaisista katedraaleista. Vallankumouksen aikaan katolisia pappeja pidettiin korruption ja ahneuden ruumiillistumina. Vallankumouksen villitsemä kansa innostui ryöstelemään kirkkoja Pariisin Notre Dame mukaan lukien. Kumoukselliset olisivat halunneet hävittää vanhan katedraalin maan tasalle, mutta Napoleon pelasti sen tuholta.
Vuonna 1804 Ranskan ensimmäinen tasavalta hajosi, ja Napoleon kruunautti itsensä Notre Damessa Ranskan keisariksi.
Ranskan vallankumous päättyi, kun Napoleon kruunautti itsensä keisariksi vuonna 1804.
Seuraavaksi: Café Procope 600 metriä
8. Kumouksellisten kohtaamispaikka
Procopen julkisivua koristaa muistolaatta, johon on kirjoitettu ravintolan kuuluisien kanta-asiakkaiden nimiä.
Café Procope
Osoite: Rue de l'Ancienne Comédie 13
Rue de l’Ancienne Comédien varrella on Pariisin vanhin ravintola, Café Procope. Vuonna 1686 perustettu Procope on aina ollut suurmiesten suosiossa: muun muassa Voltaire, Jean-Jacques Rousseau ja Victor Hugo nauttivat siellä aamiaista lähes päivittäin.
Vallankumouksen aikaan Robespierre ja muut kumouksen johtohahmot keskustelivat Procopessa Ranskan tulevaisuudesta, ja se oli Napoleonin kantapaikka. Seinillä roikkuu Procopen historiasta kertovia tauluja, ja näytteillä on muun muassa Napoleonin päähine.
Seuraavaksi: Panthéon 700 metriä
9. Vallankumouksen sankarien viimeinen leposija
Filosofi Rousseaun ajatukset loivat pohjan vallankumoukselle. Hänen arkkunsa siirrettiin kunnianosoituksena Panthéoniin.
Panthéon
Osoite: Place du Panthéon
Latinalaiskorttelissa komeilee uusklassiseen tyyliin rakennettu Panthéon, jonka julkisivu jäljittelee Rooman kuuluisaa Pantheon-temppeliä. Ludvig XV käynnisti 83 metrin korkuisen ja 110 metrin pituisen kirkon rakennustyöt vuonna 1758, mutta rahapulan vuoksi rakennuksen valmistuminen viivästyi suuren vallankumouksen alkamisvuoteen 1789.
Vallankumoukselliset päättivät tehdä Panthéonista muistomerkin Ranskan kansallissankareille. Rakennukseen on haudattu muun muassa filosofi Jean-Jacques Rousseau sekä kirjailijat Victor Hugo ja Voltaire.
Ranska kunnioittaa yhä edesmenneitä kansallissankareitaan hautaamalla heidät Panthéoniin. Ainoa nainen, joka on saanut kunnian tulla haudatuksi Panthéoniin, on kaksinkertainen Nobel-palkittuMarie Curie.
Seuraavaksi: Luxembourgin palatsi 350 metriä
10. Vallankumouksen hermokeskus
Palatsi oli Ludvig XIII:n lahja äidilleen Maria de Medicille.
Luxembourgin palatsi
Osoite: Rue de Vaugirard 15
Pariisin suurimmassa puistossa Luxembourgin puistossa sijaitsee lähes 400 vuotta vanha Luxembourgin palatsi. Vallankumouksen aikana palatsi oli jonkin aikaa vankilana, mutta vuonna 1795 sen otti käyttöönsä vastaperustettu direktorio, joka oli vaaleilla valittu viisijäseninen neuvosto, käytännössä Ranskan hallitus. Kun Napoleon Bonaparte valittiin Ranskan ensimmäiseksi konsuliksi vuonna 1801, hän otti Luxembourgin palatsin haltuunsa ja muutti sinne asumaan. Nykyään palatsi on Ranskan senaatin istuntopaikka.
Vuosina 1795–1799 Ranskaa hallitsi viisijäseninen direktorio, joka kokoontui Luxembourgin palatsissa.
Seuraavaksi: Les Invalides 1,5 km
11. Napoleonin hautapaikka
Vallankumousjoukkoja kokoontumassa Les Invalidesissa juuri ennen Bastiljin valtausta.
Les Invalides
Osoite: Rue de Grenelle 129
Aukioloajat: www.invalides.org (ranskaksi ja englanniksi)
Ludvig XIV:n rakennuttama sotilassairaala Les Invalides valmistui vuonna 1670. Valtavassa sairaalassa on siitä lähtien hoidettu haavoittuneita sotilaita ja sotaveteraaneja. Les Invalides näytteli tärkeää osaa myös Ranskan vallankumouksessa, sillä vallankumoukselliset kokoontuivat ja aseistautuivat siellä
- heinäkuuta 1789.
He tunkeutuivat varhain aamulla sairaalan asevarikolle ja varastivat sieltä ruutia, aseita ja tykkejä Bastiljin valtausta varten.
Nykyään sairaalarakennuksissa on useita sotamuseoita, joissa on esillä muun muassa Napoleonin ajasta kertovia näyttelyitä. Sairaala on myös Ranskan sotasankareiden mausoleumi, ja vuonna 1861 sen kappeliin haudattiin vankeudessa kuollut entinen kenraali ja keisari Napoleon Bonaparte.
Napoleonin sarkofagi on nähtävillä Les Invalidesin kirkon kryptassa.