Medicien sukunimi viittaa lääkärin ammattiin, ja on myös esitetty, että suvun vaakunassa olevat kuusi palloa viittaisivat pillereihin. Ei kuitenkaan tiedetä, ovatko Medicit alun perin olleet lääkäreitä. Vaakuna kuvaa kuitenkin oivallisesti Medicien merkitystä Firenzelle: sitä näkyy kaupungin talojen seinissä enemmän kuin kaupungin omaa vaakunaa.
Ensimmäinen historiankirjoihin päässyt Medici oli Giovanni di Bicci de' Medici, suvun pankkitoiminnan käynnistäjä. Hänen poikansa Cosimo laajensi perheen yritystä ja vahvisti asemaansa Firenzessä muun muassa tukemalla avokätisesti kirkkoa ja gaiteilijoita, kuten Donatelloa ja Brunelleschia.
Cosimo tiesi hyvin, että kaupungin valtaapitävät aatelisperheet tekisivät kaikkensa estääkseen tulokkaiden nousun kaupungin hierarkiassa, ja pyrki mottonsa mukaisesti elämään sivussa julkisuuden valokeilasta. Yhtenä aikansa rikkaimmista ja vaikutusvaltaisimmista yksityishenkilöistä hänen piti kuitenkin asettua ehdolle kaupungin korkeisiin poliittisiin virkoihin ja saattaa siten perheensä mukaan joskus jopa hengenvaaralliseen valtataisteluun.
Esimerkiksi Cosimon lapsenlapsi Lorenzo joutui murhayritysten kohteeksi, mutta hän selvisi niistä. Monia taiteilijoita, kuten da Vinciä, Michelageloa ja Botticellia, tukenut Lorenzo sai aikalaisiltaan kuvaavan lisänimen ”Magnifico”, ”suurenmoinen”.
Cosimo ja Lorenzo kuuluivat renessanssin tärkeimpiin vaikuttajiin. Ilman heitä ja muita Medicejä Firenze olisi nykyään toisenlainen.
Aloita retki tästä:
1. Mesenaatin munkinkammio
San Marco on yksi monista kohteista, joiden kunnostuksen Medicit rahoittivat.
San Marcon luostari
Osoite: Piazza San Marco 1
San Marcon luostarin uumenissa on valkoiseksi kalkittu vaatimaton munkinkammio, jossa lähes 600 vuotta sitten nähtiin usein Medicien suvun äveriäs päämies ja Firenzen hyväntekijä, sittemmin lisänimellä ”Vanhempi” tunnettu Cosimo de’ Medici. Cosimo tarvitsi vahvoja liittolaisia, ja rahoittamalla rapistuneen San Marcon luostarin ja luostarikirkon kunnostustyöt hän lämmitti suhteitaan aikansa mahtivaikuttajaan, kirkkoon. Cosimo vaikutti uudistus- ja rakennustöihin myös muuten kuin taloudellisesti. Yksityisen hiljentymishuoneensa lisäksi hän rakennutti luostariin kirjaston, jonka hyllyt täyttyivät renessanssin hengen mukaisesti antiikin suurten ajattelijoiden teksteistä.
Kirjasto oli kaikille avoin, mikä oli ennennäkemätöntä koko Euroopassa. San Marco oli myös Medicien rahoittamien suurten uskonnollisten kulkueiden lähtöpaikka.
Seuraava kohde: Palazzo Medici Riccardi 200 m
2. Medicit maalauksessa
Cosimo ja poikansa Piero on kuvattu palatsin kappelissa olevaan freskoon.
Palazzo Medici Riccardi
Osoite: Via Camillo Cavour 1
Tarinan mukaan Cosimo ”Vanhempi” hylkäsi Firenzen palatsin ensimmäisen luonnoksen, koska piti sitä liian prameana. Vuonna 1444 arkkitehti Michelozzo sai tehtäväkseen suunnitella Medicien palatsin.
Palatsin kappelissa voi edelleen nähdä vilauksen talon entisistä asukkaista: freskoon on kuvattu Medicin suvun jäseniä matkalla Betlehemiin kolmen itämaan tietäjän saattueessa.
Medicien ensimmäinen palatsi oli melko vaatimaton.
Seuraava kohde: San Lorenzon kirkko 700 m.
3. Luurankoja kaapissa
San Lorenzon kirkon kryptaan haudatut Medicit paljastavat suvun salaisuuksia.
San Lorenzon kirkko
Osoite: Piazza San Lorenzo
San Lorenzon kirkon puolipimeän kryptan hautarauha on rikottu. Sinne on haudattu yli viisikymmentä Mediciä, joiden salaisuuksiin italialaistutkijat yrittävät nyt perehtyä.
Suuret arsenikkipitoisuudet suurherttua Francesco I:n parrassa viittaavat siihen, että hänestä tuli veljensä Ferdinando I:n vallanhimon uhri. Tutkimukset saattavat antaa lisätietoa myös mahdollisista
syrjähypyistä suvun historiassa.
Seuraava kohde: Firenzen tuomiokirkko 300 m.
4. Murha kirkossa
Lorenzo pääsi pakoon murhaajia, mutta hänen veljensä kuoli.
Firenzen tuomiokirkko
Osoite: Piazza del Duomo 17
Firenzen keskustan kaupunkikuvaa hallitsee komea Duomo eli tuomiokirkko. Se on yksi niitä harvoja kaupungin merkkirakennuksia, jonka rakentamista Medicit eivät ole rahoittaneet. Kirkolla on kuitenkin ollut merkittävä rooli perheen historiassa, sillä siellä Pazzin ja Salviatin sukujen palkkaamat murhaajat hyökkäsivät Lorenzo ”Suurenmoisen” ja hänen veljensä Giulianon kimppuun pääsiäismessussa 26. huhtikuuta 1478.
Pazzin suvun johto järjesti murhaiskun.
Lorenzo haavoittui lievästi ja pääsi pakenemaan kirkon sakaristoon, mutta hänen veljensä menehtyi saatuaan kehoonsa 19 veitseniskua. Salaliiton täyttä laajuutta ei tunneta, mutta tiedetään, että sillä oli paavin tuki puolellaan. Tosin hänen kerrotaan antaneen tukensa ehdoksi sen, että ketään ei tapeta.
Attentaattia seuraavina päivinä Firenzessä vallitsi poikkeustila. Medicien sotilaita ja kannattajia partioi kaduilla, ja monia ihmisiä pidätettiin ja lähetettiin kidutuskammioihin kuulusteltavaksi. Murhaajien ajojahti tuotti tulosta, ja välikohtaus päätti lopullisesti Pazzien suuruuden ajan Firenzessä.
Medicien ennen niin voimakas kilpailija oli murskattu, ja Medicien suvun ote kaupungista vahvistui entisestään.
Seuraava kohde: Palazzo Bargello 400 m.
5. Vastustajat hirtettiin ikkunoista
Palazzo Bargello on nykyään kansallismuseo.
Palazzo Bargello
Osoite: Via del Proconsolo 4
Tuomiokirkon epäonnistuneen attentaatin jälkeen Firenzessä vallitsi lynkkausmieliala. Salaliittolaiset vietiin kaupungin raatihuoneelle, joka tunnetaan nykyään nimellä Palazzo Bargello. Siellä heidät hirtettiin ja pantiin roikkumaan rakennuksen ikkunoista.
Leonardo da Vinci ikuisti yhden Pazzien salaliittoon osallistuneen irvokkaan lopun.
1500-luvulla Firenzen kaupunginneuvosto, Signoria, muutti rakennuksesta pois ja siitä tuli kaupungin vartiojoukkojen päämaja, jossa oli vankisellejä, kidutuskammioita ja julkinen teloituspaikka.
Vartiojoukkojen ylipäälliköstä, il bargello, nimensä saaneessa rakennuksessa on nykyään kansallismuseo, jossa on osa Firenzen lukuisista taideaarteista.
Seuraava kohde: Palazzo Vecchio 200 m.
6. Kiihkeä munkki karkotti Medicit
Palazzo Vecchio on nykyään Firenzen kaupungintalo.
Palazzo vecchio
Osoite: Piazza della Signoria
Toukokuussa 1498 dominikaanimunkki Girolamo Savonarola istui vangittuna Palazzo Vecchiossa. Viikkojen kidutuksen jälkeen hän oli allekirjoittanut tunnustuksen, jossa hän myönsi viekoitelleensa Firenzen asukkaat harhaan väärillä opeillaan.
Ennen vangitsemistaan Savonarola oli saarnannut vuosia Lorenzo ”Suurenmoisen” riettaita elämäntapoja ja tämän tukemaa turmiotaidetta vastaan. Lorenzon kuoltua hänen pojastaan Piero II:sta tuli munkin seuraava kohde. Piero perheineen karkotettiin, ja Savonarola otti Ranskan kuninkaan Kaarle VIII:n avulla kaupungin hallintaansa vuonna 1494.
Firenzessä tulivat voimaan tiukat moraalisäännöt. Maalauksia, pelikortteja, kirjoja ja ylellisyystarvikkeita takavarikoitiin ja poltettiin julkisesti. Firenzeläiset ja paavi saivat muutamassa vuodessa
tarpeekseen, ja 23. toukokuuta 1498 munkki ja hänen kaksi uskonveljeään hirtettiin ja heidän ruumiinsa poltettiin.
Savonarola karkotti Medicit kaupungista ja toi Firenzeen ”Jumalan järjestyksen”. Kaupunkilaiset kuitenkin kyllästyivät pian hänen tiukkaan hallintoonsa, ja hän päätyi roviolle.
Seuraava kohde: Uffizin galleria 100 m.
7. Huipputaidetta toimistoissa
Medicien taidekokoelma Uffizissa avattiin yleisölle jo vuonna 1765.
Uffizin galleria
Osoite: Galleria degli Uffizi
Vuonna 1527 Medicit ajettiin jälleen kerran Firenzestä, kun kaupunki julistautui tasavallaksi. Perheellä oli kuitenkin merkittäviä suhteita, ja vuonna 1537 Pyhän Rooman keisari tunnusti Cosimo I de’ Medicin Firenzen hallitsijaksi.
Cosimon isä oli palkkasoturi, joka kuului Medicien köyhtyneeseen sukuhaaraan. Cosimo raivasi tieltään kaikki, jotka uhkasivat hänen valtaansa. Voitettuaan Firenzen vanhan arkkivihollisen Sienan hän liitti sen alueet omiinsa, ja vuonna 1569 paavi myönsi hänelle Toscanan suurherttuan arvon.
Suurherttuana Cosimo I tarvitsi uuden hallintokeskuksen, ja hän palkkasi arkkitehti Vasarin suunnittelemaan suuren toimistorakennuksen, italiaksi degli Uffizi. Vasari suunnitteli rakennukseen tilat Medicien upeille taideaarteille, jotka ovat nähtävissä siellä vielä tänäkin päivänä. Uffizissa on yksi maailman tunnetuimmista italialaisen ja eurooppalaisen taiteen kokoelmista.
Seuraava kohde: Ponte Vecchio 300 m.
8. Oma käytävä rahvaan yli
Cosimo I ajoi teurastajat Ponte Vecchiolta, vanhalta sillalta, ja rakensi sen yli yksityisen käytävän.
Ponte Vecchio
Osoite: Ponte Vecchio
Ponte Vecchion nimi tarkoittaa vanhaa siltaa, ja vuonna 1345 käyttöön otettu silta onkin yksi Firenzen vanhimpia ja kuuluisimpia rakennelmia.
Sillalla oli alunperin teurastajien kojuja, mutta mädäntyvän lihan, veren ja vuotien haju oli liikaa Cosimo I:lle. Vuonna 1565 hän ajoi teurastajat sillalta ja määräsi, että vain kultasepät saivat pystyttää sinne kojunsa. Sillalla on edelleenkin pääasiassa kultaseppien ja korumyyjien kojuja.
Samoihin aikoihin arkkitehti Giorgio Vasari suunnitteli pitkän katetun käytävän, jota pitkin Medicin perheen jäsenet saattoivat huomaamattomasti liikkua joen etelärannalla olevan palatsinsa ja Palazzo Vecchion välillä.
Käytävä, joka tunnetaan nykyään suunnittelijansa nimellä, kulkee sillan yläpuolella. Vallastaan huolimatta Cosimo ei voinut kajota yksityishenkilöiden omaisuuteen. Niinpä käytävä piti rakentaa sillan eteläpäässä olevan tornin sivuitse, kun sen omistajat kieltäytyivät purkamasta sitä.
Medicien yksityiskäytävä piti rakentaa tornin sivuitse.
Seuraava kohde: Palazzo Pitti 500 m.
9. Viimeinen Medici
Cosimo I:n palatsi toimii nykyään taidemuseona.
Palazzo Pitti
Osoite: Via Piazza de’ Pitti 1
Vuonna 1737 viimeinen miespuolinen Medici kuoli, historiankirjoittajien mukaan sairaalloisen ylipainoisena, näkönsä juoneena, seniilinä ja lapsettomana.
Gian Gastone oli viimeinen Medici-suvun hallitsija, joka asui valtavassa Pittin palatsissa.
Medicit olivat vähitellen menettäneet poliittisen vaikutusvaltansa 1500-luvulla vallinneen toisen suuruuskautensa jälkeen. Gian Gastonen kuolema päätti suvun valtakauden Firenzessä lopullisesti, ja valta sekä Pittin palatsi siirtyi Lothringenin (Lorraine) herttuasuvulle.
Jo ennen sitä Gianin sisar, Anna Maria Luisa de’ Medici, viimeinen Medici, oli lahjoittanut suvun koko omaisuuden Firenzelle sillä ehdolla, että se jäisi kaupunkiin. Hänen lahjoituksensa antoi kaikille mahdollisuuden tutustua Medicien aarteisiin, kuten Pittin palatsiin, joka on nykyään Firenzen suurin taidemuseo.
Maria Luisa de’ Medici lahjoitti Firenzen kaupungille kaikki Medicien taideaarteet.