Pohjoissaksalaisen Hampurin satama saattoi jo 1800-luvulla olla hämmentävä kokemus kokeneimmallekin merimiehelle.
Laivat olivat laiturissa niin vieri vieressä, että merimiehet saattoivat loikkia niiden kannelta toiselle. Ilman täytti kaakaon, kahvin ja mausteiden tuoksu, ja laiturilla sorisi kielten sekamelska.
Sataman tuntumassa kapakoiden ja ilotalojen seassa oli kaupunginosa, jonka asukkaat elivät samaan tapaan kuin aikoinaan kotimaassaan Kiinassa.
Tulijalle ei jäänyt epäilystäkään siitä, etteikö Hampuri ollut täysin ansainnut lisänimeään ”Portti maailmalle”.
1800-luvulle tultaessa satama oli ollut Hampurin vilkas keskipiste jo vuosisatojen ajan. Hampuri oli perustettu 1100-luvulla vuolaan Elbejoen suulle, ja siitä oli kasvanut nopeasti vilkas kauppapaikka.
Paikalliset kauppiaat olivat hyödyntäneet kaupungin erinomaista sijaintia luomalla kauppayhteyksiä sekä Saksaan että muualle Eurooppaan.
Satama on yhä Hampurin liike- ja huvielämän keskus.
20 000 ihmistä asutettiin muualle
Hampuri kuului keskiajalla hansaliittoon, jonka kauppaverkostot ulottuivat idässä Novgorodiin ja lännessä Lontooseen asti. Kaupungin varsinainen kulta-aika koitti kuitenkin 1800-luvulla Napoleonin sotien jälkeen.
Seurannut rauhan aika avasi maailman meret kaupankäynnille, ja saksalaislaivat alkoivat purjehtia Afrikkaan, Aasiaan ja Amerikkaan asti.
Jokien ja teiden muodostamat hyvät liikenneyhteydet muualle Saksaan tekivät Hampurista tärkeän maailmankaupan solmukohdan, ja kaupungin satamasta tuli pian yksi Euroopan vilkkaimmista.
Kaupankäynti vilkastui entisestään, kun Hampuri vuonna 1881 sai vapaasataman aseman, minkä ansiosta kauppiaat saattoivat lastata ja purkaa siellä laivojaan ja varastoida tavaroitaan ilman tullimaksuja.
Kaupunginhallinto rakennutti sataman yhteyteen suuren makasiinialueen, joka sai nimen Speicherstadt, ”Pakkahuonekaupunki”.
Puolentoista kilometrin pituisen makasiinikompleksin tieltä jyrättiin kaksi asuinkorttelia ja noin 20 000 ihmistä pakkosiirrettiin muualle.
Laivojen lastaamisen nopeuttamiseksi makasiinit rakennettiin veden päälle järeiden tammipaalujen varaan niin, että niihin pääsi sekä maalta että mereltä.
5 vinkkiä vierailijalle
1. Tutustu vanhoihin pakkahuoneisiin
Hampurin sataman pakkahuoneiden muodostamassa Speicherstadtissa varastoitiin 1900-luvun alussa kahvia, teetä, kaakaota ja muita tuotteita eri puolilta maailmaa. Osa makasiineista on yhä varastokäytössä, mutta alueella on tarjolla myös kulttuuria ja erilaisia huvituksia, kuten museoita, kahviloita ja ravintoloita.
Kaffeerösterei-kahvilassa voi maistella eksoottisia kahvilaatuja, ja makasiinien välisiin kanaviin voi tutustua veneretkellä.
2. Käy kauppiaan lesken kodissa
Kauppiaat olivat Hampurin vaurauden perusta, ja kaupungin Krameramt eli kauppiaiden ammattikilta rakennutti 1670-luvulla useita asuntoja jäsentensä leskille.
Kilta lakkautettiin 1800-luvulla, mutta yksi lesken asunto on säilytetty museona. Asunnon kalustus ja muu esineistö kertoo Hampurin vauraan keskiluokan elämästä ja arjesta 1800-luvun puolivälin paikkeilla.
3. Kulje siirtolaisten jalanjäljillä
Moni Hambug-Amerika Linie -yhtiön laivoilla Amerikkaan matkannut siirtolainen yöpyi ennen lähtöä laivayhtiön majatalossa satamassa. Nykyään rakennuksessa toimii BallinStadt-museo, joka esittelee siirtolaisten matkaa majatalosta Amerikkaan asti.
4. Laivanvarustaja oli merkkimies
Albert Ballin (1857–1918) teki Hamburg-Amerika Liniestä maailman suurimman laivayhtiön ja alkoi lisäksi ensimmäisenä markkinoida luksusristeilyjä ylellisillä matkustajalaivoilla.
Hampurin Ballindamm-puistokatu on nimetty Ohlsdorfin hautausmaalle haudatun Ballinin mukaan.
5. Ohjaa laiva satamaan
Vanhassa satamamakasiinissa sijaitseva merimuseo esittelee Hampurin merenkulku- ja kaupankäyntihistoriaa 3 000 vuoden ajalta.
Museossa on esillä instrumentteja, merikarttoja sekä norsunluusta, meripihkasta ja kullasta tehtyjä laivojen pienoismalleja. Museon simulaattorilla kävijät voivat yrittää ohjata suuren rahtilaivan satamaan.
Koko maailma kohtasi Hampurissa
Sataman kautta kulki muutakin kuin puuvillaa ja muuta siirtomaissa tuotettua tavaraa.
1800-luvun loppupuolella lähes 200 000 saksalaista lähti vuosittain siirtolaisiksi Pohjois-Amerikkaan, ja Atlantilla liikennöivät laivayhtiöt takoivat rahaa kuljettamalla heitä valtameren yli.
Laivayhtiöistä menestyneimpiä oli Hamburg-Amerika Linie, joka kasvoi Albert Ballinin johdolla maailman suurimmaksi alallaan.
Vuosina 1850–1934 se vei viitisen miljoonaa ihmistä Atlantin yli ja tarjosi heille monia palveluja.
Kaikki matkalaiset eivät kuitenkaan olleet läpikulkumatkalla. Monet etenkin aasialaiset merimiehet jäivät asumaan Hampuriin esimerkiksi kiinalaiseen kortteliin.
Maailmansodat ja Saksan jako vuonna 1945 vähensivät kauppaa ja laivaliikennettä, ja tilanne parani vasta Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen.
Vuonna 2019 Hampurin sataman kautta kulki 136,6 miljoonaa tonnia rahtia, ja se on Euroopan kolmanneksi vilkkain satama Rotterdamin ja Antwerpenin jälkeen.