Euroopan portti maailmalle

Hampuri on ollut jo lähes 900 vuoden ajan tärkeä solmukohta niin kauppiaille, laivanvarustajille kuin tavallisille matkalaisillekin.

Hampuri on ollut jo lähes 900 vuoden ajan tärkeä solmukohta niin kauppiaille, laivanvarustajille kuin tavallisille matkalaisillekin.

Andy Mabbett

Pohjoissaksalaisen Hampurin satama saattoi jo 1800-luvulla olla hämmentävä kokemus kokeneimmallekin merimiehelle.

Laivat olivat laiturissa niin vieri vieressä, että merimiehet saattoivat loikkia niiden kannelta toiselle. Ilman täytti kaakaon, kahvin ja mausteiden tuoksu, ja laiturilla sorisi kielten sekamelska.

Sataman tuntumassa kapakoiden ja ilotalojen seassa oli kaupunginosa, jonka asukkaat elivät samaan tapaan kuin aikoinaan kotimaassaan Kiinassa.

Tulijalle ei jäänyt epäilystäkään siitä, etteikö Hampuri ollut täysin ansainnut lisänimeään ”Portti maailmalle”.

1800-luvulle tultaessa satama oli ollut Hampurin vilkas keskipiste jo vuosisatojen ajan. Hampuri oli perustettu 1100-luvulla vuolaan Elbejoen suulle, ja siitä oli kasvanut nopeasti vilkas kauppapaikka.

Paikalliset kauppiaat olivat hyödyntäneet kaupungin erinomaista sijaintia luomalla kauppayhteyksiä sekä Saksaan että muualle Eurooppaan.

Satama on yhä Hampurin liike- ja huvielämän keskus.

© Shutterstock

20 000 ihmistä asutettiin muualle

Hampuri kuului keskiajalla hansaliittoon, jonka kauppaverkostot ulottuivat idässä Novgorodiin ja lännessä Lontooseen asti. Kaupungin varsinainen kulta-aika koitti kuitenkin 1800-luvulla Napoleonin sotien jälkeen.

Seurannut rauhan aika avasi maailman meret kaupankäynnille, ja saksalaislaivat alkoivat purjehtia Afrikkaan, Aasiaan ja Amerikkaan asti.

Jokien ja teiden muodostamat hyvät liikenneyhteydet muualle Saksaan tekivät Hampurista tärkeän maailmankaupan solmukohdan, ja kaupungin satamasta tuli pian yksi Euroopan vilkkaimmista.

Kaupankäynti vilkastui entisestään, kun Hampuri vuonna 1881 sai vapaasataman aseman, minkä ansiosta kauppiaat saattoivat lastata ja purkaa siellä laivojaan ja varastoida tavaroitaan ilman tullimaksuja.

Kaupunginhallinto rakennutti sataman yhteyteen suuren makasiinialueen, joka sai nimen Speicherstadt, ”Pakkahuonekaupunki”.

Puolentoista kilometrin pituisen makasiinikompleksin tieltä jyrättiin kaksi asuinkorttelia ja noin 20 000 ihmistä pakkosiirrettiin muualle.

Laivojen lastaamisen nopeuttamiseksi makasiinit rakennettiin veden päälle järeiden tammipaalujen varaan niin, että niihin pääsi sekä maalta että mereltä.

5 vinkkiä vierailijalle

Koko maailma kohtasi Hampurissa

Sataman kautta kulki muutakin kuin puuvillaa ja muuta siirtomaissa tuotettua tavaraa.

1800-luvun loppupuolella lähes 200 000 saksalaista lähti vuosittain siirtolaisiksi Pohjois-Amerikkaan, ja Atlantilla liikennöivät laivayhtiöt takoivat rahaa kuljettamalla heitä valtameren yli.

Laivayhtiöistä menestyneimpiä oli Hamburg-Amerika Linie, joka kasvoi Albert Ballinin johdolla maailman suurimmaksi alallaan.

Vuosina 1850–1934 se vei viitisen miljoonaa ihmistä Atlantin yli ja tarjosi heille monia palveluja.

Kaikki matkalaiset eivät kuitenkaan olleet läpikulkumatkalla. Monet etenkin aasialaiset merimiehet jäivät asumaan Hampuriin esimerkiksi kiinalaiseen kortteliin.

Maailmansodat ja Saksan jako vuonna 1945 vähensivät kauppaa ja laivaliikennettä, ja tilanne parani vasta Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen.

Vuonna 2019 Hampurin sataman kautta kulki 136,6 miljoonaa tonnia rahtia, ja se on Euroopan kolmanneksi vilkkain satama Rotterdamin ja Antwerpenin jälkeen.