Kun Lontoon 30 000 asukasta joutuivat 900-luvulla vielä harppomaan avonaisten haisevien katuojien yli ja hapuilemaan pimeillä kaduilla, samaan aikaan Córdoban asukkaat saivat nauttia viemäröinnistä, sadoista julkisista kylpylöistä, suihkulähteistä ja käymälöistä sekä hyvin varustetuista sairaaloista ja kirjastoista.
Vuodet 750–1000 olivat Córdoban, islamilaisen Al-Andalusin pääkaupungin, kulta-aikaa. Al-Andalus kattoi tuolloin koko nykyisen Espanjan ja Portugalin pientä luoteiskolkkaa lukuun ottamatta.
Córdoba oli silta idän ja lännen välillä ja vilkas kaupan keskus. Sinne virtasi silkkiä, riisiä, mausteita ja parfyymejä idän kauppakumppaneilta ja islamilaisista valtioista. Myös tiede ja oppi kukoistivat. Córdoban kalifi ei halunnut olla Bagdadin uskonveljiään huonompi, ja niinpä hänen kirjastonsa pursuili muun muassa antiikin tekstejä, joita lukuisat oppineet tutkivat ja käänsivät.
Córdoba oli tieteen keskus
Maurit hallitsivat myös kastelujärjestelmät, maantieteen, tähtitieteen ja lääketieteen, joka Córdobassa jalostui niin pitkälle, että kaupunki tultiin tuntemaan laajalti osaavista ja tietävistä lääkäreistään. Maurit olivat suvaitsevaisia toisuskoisia kohtaan, kunhan nämä noudattivat valtakunnan lakeja.
Korkeimmat virat olivat muslimien hallussa, mutta juutalaiset ja kristityt pystyivät kuitenkin etenemään melko pitkälle esimerkiksi valtionhallinnossa.

Andalusian maurit sotivat lakkaamatta pohjoisen kristittyjä vastaan.
AIKAJANA: Espanja oli muslimien 700 vuotta
Maurilainen Andalusia oli olemassa 700 vuotta, kunnes kristityt valloittivat sen vuonna 1492.
711: Maurit tulivat
Vuonna 711 arabien ja Marokon vuoriston muslimiheimoihin kuuluvien berberien armeija ylitti Gibraltarinsalmen. Muslimit valloittivat ennätysajassa suuren osan Pyreneiden niemimaata tarmolla, joka yllätti alueen visigoottihallitsijat täysin. Uusia valtiaita alettiin kutsua maureiksi.
755: Córdobasta pääkaupunki
Prinssi Abd ar-Rahman jäi ainoana eloon, kun hänen perheensä murhattiin Bagdadissa. Hän pakeni Andalusiaan ja kokosi Córdobassa armeijan, joka voitti musliminaapurinsa helposti. Rahman nimitti itsensä emiiriksi ja Andalusian itsenäiseksi emiraatiksi. Hän suolasi vihollistensa irtileikatut päät ja lähetti ne tervehdykseksi arkki-viholliselleen Bagdadiin.
912: Emiiristä tuli kalifi
Emiraatti oli kutistunut ja koostui lähinnä Córdobasta lähialueineen, kun Abd ar-Rahman III nousi valtaan. Nuori emiiri usutti taitavasti vihollisiaan toisiaan vastaan ja tuhosi armottomasti ne, jotka eivät suostuneet alistumaan hänen valtaansa. Hän julistautui kalifiksi, mikä arvonimi yleensä suotiin vain Medinan ja Mekan hallitsijoille.
1031: Kalifaatti hajosi
Kalifaatti hajosi sisällissotien myötä, ja vallan keskukseksi tuli Sevilla. Córdoba joutui Sevillan alaisuuteen.
1086: Berberit hyökkäsivät
Tiukan uskonnolliset marokko-laiset berberi-heimot valloittivat Sevillan ja Córdoban.
1236: Córdoba vallattiin taas
Kastilian kristitty kuningas Ferdinand III valloitti Córdoban kuukauden piirityksen jälkeen.
1492: Viimeinen linnake hajosi
Pidettyään 250 vuotta puoliaan alati voimistuvia kristittyjä naapureitaan vastaan maurien viimeinen linnake Granada joutui antautumaan.
Maurit eivät suinkaan olleet yksi yhtenäinen ryhmä, vaan Pyreneiden niemimaan ensimmäisissä miehittäjissä oli ollut niin arabeja kuin marokkolaisia vuoristolaisia, berbereitä.
Ryhmien väliset ja sisäiset jännitteet kasvoivat lopulta liian suuriksi, kalifaatti romahti ja Al-Andalus hajosi.
Pohjoisen kristityt hallitsijat alkoivat vallata menetettyjä alueita takaisin. Vuonna 1236 he valtasivat Córdoban, ja vuonna 1492 kaatui viimeinenkin maurilainen linnake, Granada.
8 merkittävää nähtävyyttä Córdobassa:
1. TORRE DE LA CALAHORRA
Osoite: Calle Puente Romano
Maurit tulivat
Lokakuussa vuonna 711 arabeista ja berbereistä koostuva armeija asettui asemiin Guadalquivirjoen rannalle, josta näkyi hyvin Córdoban rappeutuneille kaupunginmuureille.
Tarina kertoo, että yön tullen pieni ryhmä valloittajia hiipi yli joen, löysi kaupungin puolustuksesta heikon kohdan, surmasi vartijat ja aukaisi kaupunginportit pääjoukoille. Siitä alkoi maurien vuosisatoja kestänyt valta Córdobassa.
Uudet muslimihallitsijat ryhtyivät heti vahvistamaan joen ylittävää vanhaa roomalaista siltaa ja kaupungin romahtamaisillaan olevia linnoitusrakennelmia. Paikalla, missä hyökkäysjoukot odottivat valmiudessa, on nykyään maurien vanhan linnoituksen perustalle pystytetty torni.
Tornin sisällä olevassa näyttelyssä esitellään maurien ajan Córdobaa, ja sen huipulta on kaupungin paras näkymä La Mezquita -kirkkoon.

Vuonna 711 maurien hyökkäysarmeija ylitti joen ja valloitti Córdoban kaupungin.
2. MYLLYT
Osoite: Calle Puente Romano

Vettä kaupungin vesijohtoon johtanut vesiratas on rekonstruoitu.
Roomalaisten keksintö otettiin uusiokäyttöön
Maurien aikana monia roomalaisia keksintöjä otettiin uudelleen käyttöön ja paranneltiin. Niitä olivat muun muassa kaupungin antiikin aikaiset vesimyllyt.
Nykyään rakennelmat ovat luhistuneet ja lahonneet, mutta maurien aikaan suuret myllyt jauhoivat viljasta jauhoa ja valtavat vesirattaat nostivat vettä vesijohtoon, jota pitkin se johdettiin kaupungin käymälöihin, kylpylöihin ja kastelujärjestelmiin.
Muslimit toivat Espanjaan monia viljelykasveja, kuten persikan, sokeriruo’on sekä appelsiinipuut, jotka edelleen hehkuvat oranssisina Córdobassa.
3. LA MEZQUITA
Osoite: Calle Cardenal Herrero 1
Tilaa 18 000 rukoilijalle
Córdoban vanhaa kaupunkia hallitsee itseoikeutetusti vanha moskeija, nykyinen kirkko, La Mezquita.
La Mezquita on pystytetty visigoottien rakentaman kirkon raunioille; vanha kirkko oli puolestaan rakennettu roomalaisen temppelin jäännöksille. Muslimit hyödynsivät uudessa rakennuksessa vanhoja
roomalaisia pylväitä, mutta he pitivät niitä liian matalina, joten niiden varaan rakennettiin holveja kahteen kerrokseen. Tuloksena oli yksi maailman kuuluisimmista pylväshalleista.
Córdoban kasvaessa moskeija kävi liian pieneksi. Sitä laajennettiin kahdesti, kunnes sinne 1000-luvulla mahtui 18 000 rukoilijaa ja vain Mekan moskeija oli sitä suurempi. Pylväshalli on niin valtava, että vierailija saa kävellä siellä pitkään ennen kuin tajuaa, että sen sisällä on todellakin kokonainen katedraali.
Kun krisityt valloittivat Córdoban, he säästivät moskeijan mutta rakensivat pylväshallin keskelle katedraalin ja tekivät kupolin moskeijan kattoon. Jälkipolvien onneksi he kuitenkin jättivät suuren osan moskeijan
upeasta koristelusta koskematta.
GALLERIA – Tutustu moskeijaan:



La Mezquitan kokonaispinta-ala on yli 23 400 neliömetriä.
Katedraali on vaikuttavan pylväshallin keskellä.
Maurilaiset kohottivat kattokorkeutta rakentamalla holveja vanhojen roomalaisten pylväiden päälle.
4. ARKEOLOGINEN MUSEO
Osoite: Plaza de Jerónimo Páez 7
Kalifi osoitti valtaansa keramiikalla
Córdoban hallitsijat kuuluivat niin sanottuun umaijadien dynastiaan, joka oli 700-luvulla yhdistänyt alueen muut muslimihallitsijat yhden emiraatin alaisuuteen. 900-luvulla Córdoban emiiri nimitti itsensä vielä kalifiksi, kaikkien muslimien hallitsijaksi.
Bagdadin kalifi ei tietenkään niellyt moista mukisematta. Korostaakseen asemaansa Córdoban kalifi alkoi tuottaa massatuotantona keramiikkaa, joissa toistuivat vihreä, valkoinen ja musta väri.
Vihreä on Muhammadin, valkoinen umaijadien ja musta kalifin väri. Tätä keramiikkaa – kuten paljon muitakin muslimiajan esineitä – esitellään kaupungin arkeologisessa museossa.

Öljylamppu
Museon aarteiden joukossa on hyvin säilynyt tuhat vuotta vanha öljylamppu.

Keramiikka
Vihreä, valkoinen ja musta voidaan tulkita: ”Umaijadit ovat Muhammadin seuraajia ja oikeita kalifeja.”
5. SYNAGOGA
Osoite: Calle de los Judíos 20
Juutalaisia vainottiin
900-luvulla Córdoban juutalaisen kaupunginosan kapeilla kaduilla kaikuivat aasien kavioiden ja heprean- ja arabiankielisten kauppiaiden äänet. Muslimit antoivat toisuskoisten asua Córdobassa, mutta näiden piti maksaa niin sanottua jizya-veroa dinaarin verran vuodessa.
Historioitsijat uskovat, että juutalaiset, kristityt ja muslimit viettivät maurien valtakaudella suhteellisen rauhallista rinnakkaiseloa.
Rauha loppui, kun kristityt valtasivat kaupungin. Juutalaisten synagogat muutettiin kirkoiksi tai poltettiin, ja vain yksi tuon ajan synagogista on enää jäljellä. Vanhasta ajasta muistuttavat seinät, joilla on hepreankielistä kirjoitusta islamilaisen ornamentiikan rinnalla.

Yksi kuuluisista córdobalaisista oli juutalainen ajattelija Maimonides.
6. CASA ANDALUSÍ
Osoite: Calle de los Judíos 12

Pienoisnäyttely esittää, miten kankaanriekaleista tehtiin paperia.
Lumppupaperi korvasi pergamentin
Erään 900-luvun kronikoitsijan mukaan Córdoban suurin vetonaula eivät olleet kauniit naiset eivätkä jalokivet vaan kaupungin suuri 400 000 teoksen kirjasto, joka oli lännen suurin.
Maurit toivat lumppupaperinvalmistuksen taidon Eurooppaan, jossa kirjoja valmistettiin aiemmin pergamentista. Casa Andalusín pieni näyttely esittelee, miten paperia valmistettiin: kankaanriekaleet jauhettiin vesimyllyllä massaksi, joka sitten puristettiin ja kuivattiin. Loppu-tulosta käytettiin kuten paperia.
7. KALIFIN KYLPYLÄ
Osoite: Corregidor Luis de la Cerda 5
Kylpemisen iloa
Nykyaikaiset betoniportaat johtavat pari metriä maan alle ja lähes tuhat vuotta ajassa taaksepäin kalifin kylpylän jäännöksille.
Córdoba oli kuuluisa monista yleisistä kylpylöistään. Eräässä islamilaisessa lähteessä kerrotaan, että kaupungissa oli kaikkiaan 3 700 kylpylaitosta, mutta arkeologien arvion mukaan niitä oli todennäköisesti kuutisensataa.

Matkailijat voivat rentoutua ja virkistäytyä Córdoban lukuisissa kylpylöissä.
Kaikki kylpylät eivät olleet yhtä loisteliaita kuin kalifin kylpylä, joka oli ylenpalttisesti koristeltu ja jossa saattoi kylpeä lämpimässä vedessä tähdenmuotoisten katto-ikkunoiden alla.
Paikalla on edelleen jäljellä syvennykset, joissa olleista lämmityskattiloista vesi johdettiin altaisiin. Córdoban asukkaat ja matkailijat voivat yhä poiketa jossakin kaupungin hamam-kylpylöistä, joissa on mahdollisuus kylpeä kylmässä, haaleassa ja kuumassa vedessä minttuteetä siemaillen.
8. ALCAZAR DE LOS REYES
Osoite: Caballerizas Reales 1

Katoliset Ferdinand ja Isabella punoivat palatsissa juoniaan maurien karkottamiseksi.
Kellarissa on kidutuskammio
Tarinan mukaan kuningatar Isabella vannoi, ettei pesettäisi alushamettaan, ennen kuin viimeinenkin muslimi olisi ajettu Granadasta. Hän lausui lupauksensa Alcázar de Los Reyes -kuninkaanpalatsissa eli Córdoban Alcázarissa.
Rakennus oli alun perin linnoitus, jonne kalifi saattoi vetäytyä levottomina aikoina ja jossa myös Córdoban mahtava kirjasto sijaitsi. Kristittyjen vallattua kaupungin katolinen hallitsija alkoi pitää palatsissa hoviaan,
ja siellä laadittiin suunnitelmat maurien ja muiden ”pakanoiden” karkottamiseksi.
Linnan yhden tornin alla olevassa kellarissa oli Espanjan pelätyn inkvisition kuulusteluhuoneita.
KAUPUNKIKARTTA
Täältä löydät 8 nähtävyyttä:




Kävely halki historian
2,7 km pitkän reitin varrella on paljon nähtävää – paikasta, jossa maurit hyökkäsivät kaupunkiin vuonna 711, paikkaan, jossa kuningaspari Ferdinand ja Isabella vuonna 1492 suunnittelivat viimeisten maurien karkotusta.
- Torre de la Calahorra
- Myllyt
- Mezquita-kirkko
- Arkeologinen museo
- Synagoga
- Casa Andalusí
- Kalifin kylpylä
- Alcazar de los Reyes