Córdoba ylitti kaikki Euroopan kaupungit

Kun Lontoon 30 000 asukasta joutuivat 900-luvulla vielä harppomaan avonaisten haisevien katuojien yli ja hapuilemaan pimeillä kaduilla, samaan aikaan Córdoban asukkaat saivat nauttia viemäröinnistä, sadoista julkisista kylpylöistä, suihkulähteistä ja käymälöistä sekä hyvin varustetuista sairaaloista ja kirjastoista.

Vuodet 750–1000 olivat Córdoban, islamilaisen Al-Andalusin pääkaupungin, kulta-aikaa. Al-Andalus kattoi tuolloin koko nykyisen Espanjan ja Portugalin pientä luoteiskolkkaa lukuun ottamatta.

Córdoba oli silta idän ja lännen välillä ja vilkas kaupan keskus. Sinne virtasi silkkiä, riisiä, mausteita ja parfyymejä idän kauppakumppaneilta ja islamilaisista valtioista. Myös tiede ja oppi kukoistivat. Córdoban kalifi ei halunnut olla Bagdadin uskonveljiään huonompi, ja niinpä hänen kirjastonsa pursuili muun muassa antiikin tekstejä, joita lukuisat oppineet tutkivat ja käänsivät.

Córdoba oli tieteen keskus

Maurit hallitsivat myös kastelujärjestelmät, maantieteen, tähtitieteen ja lääketieteen, joka Córdobassa jalostui niin pitkälle, että kaupunki tultiin tuntemaan laajalti osaavista ja tietävistä lääkäreistään. Maurit olivat suvaitsevaisia toisuskoisia kohtaan, kunhan nämä noudattivat valtakunnan lakeja.

Korkeimmat virat olivat muslimien hallussa, mutta juutalaiset ja kristityt pystyivät kuitenkin etenemään melko pitkälle esimerkiksi valtionhallinnossa.

Maurit eivät suinkaan olleet yksi yhtenäinen ryhmä, vaan Pyreneiden niemimaan ensimmäisissä miehittäjissä oli ollut niin arabeja kuin marokkolaisia vuoristolaisia, berbereitä.

Ryhmien väliset ja sisäiset jännitteet kasvoivat lopulta liian suuriksi, kalifaatti romahti ja Al-Andalus hajosi.

Pohjoisen kristityt hallitsijat alkoivat vallata menetettyjä alueita takaisin. Vuonna 1236 he valtasivat Córdoban, ja vuonna 1492 kaatui viimeinenkin maurilainen linnake, Granada.

8 merkittävää nähtävyyttä Córdobassa:

Lokakuussa vuonna 711 arabeista ja berbereistä koostuva armeija asettui asemiin Guadalquivirjoen rannalle, josta näkyi hyvin Córdoban rappeutuneil­­le kaupunginmuureille.

Tarina kertoo, että yön tullen pieni ryhmä valloittajia hiipi yli joen, löysi kaupungin puolustuksesta heikon kohdan, surmasi vartijat ja aukaisi kaupunginportit pääjoukoille. Siitä alkoi maurien vuosisatoja kestänyt valta Córdobassa.

Uudet muslimihallitsijat ryhtyivät heti vahvistamaan joen ylittävää vanhaa roomalaista siltaa ja kaupungin romahtamaisillaan olevia linnoitusrakennelmia. Paikalla, missä hyökkäysjoukot odottivat valmiudessa, on nykyään maurien vanhan linnoituksen perustalle pystytetty torni.

Tornin sisällä olevassa näyttelyssä esitellään maurien ajan Córdobaa, ja sen huipulta on kaupungin paras näkymä La Mezquita -kirkkoon.

Córdoban vanhaa kaupunkia hallitsee itseoikeutetusti vanha moskeija, nykyinen kirkko, La Mezquita.

La Mezquita on pystytetty visigoottien rakentaman kirkon raunioille; vanha kirkko oli puolestaan rakennettu roomalaisen temppelin jäännöksille. Muslimit hyödynsivät uudessa rakennuksessa vanhoja
roomalaisia pylväitä, mutta he pitivät niitä liian matalina, joten niiden varaan rakennettiin holveja kahteen kerrokseen. Tuloksena oli yksi maailman kuuluisimmista pylväshalleista.

Córdoban kasvaessa moskeija kävi liian pieneksi. Sitä laajennettiin kahdesti, kunnes sinne 1000-luvulla mahtui 18 000 rukoilijaa ja vain Mekan moskeija oli sitä suurempi. Pylväshalli on niin valtava, että vierailija saa kävellä siellä pitkään ennen kuin tajuaa, että sen sisällä on todellakin kokonainen katedraali.

Kun krisityt valloittivat Córdoban, he säästivät moskeijan mutta rakensivat pylväshallin keskelle katedraalin ja tekivät kupolin moskeijan kattoon. Jälkipolvien onneksi he kuitenkin jättivät suuren osan moskeijan
upeasta koristelusta koskematta.

GALLERIA – Tutustu moskeijaan:

Córdoban hallitsijat kuuluivat niin sanottuun umaijadien dynastiaan, joka oli 700-luvulla yhdistänyt alueen muut muslimihallitsijat yhden emiraatin alaisuuteen. 900-luvulla Córdoban emiiri nimitti itsensä vielä kalifiksi, kaikkien muslimien hallitsijaksi.

Bagdadin kalifi ei tietenkään niellyt moista mukisematta. Korostaakseen asemaansa Córdoban kalifi alkoi tuottaa massatuotantona keramiikkaa, joissa toistuivat vihreä, valkoinen ja musta väri.

Vihreä on Muhammadin, valkoinen umaijadien ja musta kalifin väri. Tätä keramiikkaa – kuten paljon muitakin muslimiajan esineitä – esitellään kaupungin arkeologisessa museossa.

900-luvulla Córdoban juutalaisen kaupunginosan kapeilla kaduilla kaikuivat aasien kavioiden ja heprean- ja arabiankielisten kauppiaiden äänet. Muslimit antoivat toisuskoisten asua Córdobassa, mutta näiden piti maksaa niin sanottua jizya-veroa dinaarin verran vuodessa.

Historioitsijat uskovat, että juutalaiset, kristityt ja muslimit viettivät maurien valtakaudella suhteellisen rauhallista rinnakkaiseloa.

Rauha loppui, kun kristityt valtasivat kaupungin. Juutalaisten synagogat muutettiin kirkoiksi tai poltettiin, ja vain yksi tuon ajan synagogista on enää jäljellä. Vanhasta ajasta muistuttavat seinät, joilla on hepreankielistä kirjoitusta islamilaisen ornamentiikan rinnalla.

Nykyaikaiset betoniportaat johtavat pari metriä maan alle ja lähes tuhat vuotta ajassa taaksepäin kalifin kylpylän jäännöksille.

Córdoba oli kuuluisa monista yleisistä kylpylöistään. Eräässä islamilaisessa lähteessä kerrotaan, että kaupungissa oli kaikkiaan 3 700 kylpylaitosta, mutta arkeologien arvion mukaan niitä oli todennäköisesti kuutisensataa.

Kaikki kylpylät eivät olleet yhtä loisteliaita kuin kalifin kylpylä, joka oli ylenpalttisesti koristeltu ja jossa saattoi kylpeä lämpimässä vedessä tähdenmuotoisten katto-ikkunoiden alla.

Paikalla on edelleen jäljellä syvennykset, joissa olleista lämmityskattiloista vesi johdettiin altaisiin. Córdoban asukkaat ja matkailijat voivat yhä poiketa jossakin kaupungin hamam-kylpylöistä, joissa on mahdollisuus kylpeä kylmässä, haaleassa ja kuumassa vedessä minttuteetä siemaillen.