Normanniherttua Vilhelm armeijoineen nousi maihin Etelä-Englantiin syyskuun lopulla 1066.
Muutamaa viikkoa myöhemmin, 14. lokakuuta, Vilhelm kukisti ja surmasi Englannin kuninkaan Harald Godwininpojan Hastingsin taistelussa.
Hän eteni Lontooseen, ja joulupäivänä hänet kruunattiin Englannin kuninkaaksi Westminster Abbey -katedraalissa.
Varmistaakseen, ettei Englantia enää valloitettaisi, nykyään Valloittajanakin tunnettu Vilhelm rakennutti Englannin etelärannikolle useita linnoituksia.
Niistä tärkein rakennettiin Doveriin Englannin kanaalin pohjoisrannikolle 110 metrin korkuisen jyrkän liitu- ja piikivikallion laelle estämään vihollisia tunkeutumasta Englannin sisämaahan.
Vilhelm Valloittaja tiesi Doverin olevan avain koko Englannin hallintaan. Jos hyökkääjä halusi alistaa saarivaltakunnan valtaansa, hänen piti ensin valloittaa Dover.
Myöhemmät kuninkaat olivat samaa mieltä ja vahvistivat Doverin puolustusrakennelmia, jotka suojelivat Englantia mantereelta tulevia uhkia vastaan.
Henrik VIII laajensi linnoituksia
Vuosina 1154–1189 hallinnut Henrik II käytti peräti 6 500 puntaa eli yli puolet kruunun vuosituloista Doverin linnan laajentamiseen.
Sijoitus osoittautui kannattavaksi. Vuonna 1216 Doverin linna vastusti ainoana linnoituksena Ranskan prinssi Ludvigin hyökkäystä tämän valloitettua Englannin aateliston tuella laajoja alueita maasta.
Ranskalaiset piirittivät linnaa yli vuoden ajan, kunnes he lopulta päättivät vetäytyä Englannista ja palasivat tyhjin toimin kotiin.
Myös Henrik VIII vahvisti Doverin linnoitusrakennelmia.
Hän irrotti Englannin katolisen kirkon alaisuudesta vuonna 1534 voidakseen erota vaimostaan Katariina Aragonialaisesta ja naida hovineito Anna Boleynin, jolloin katoliset suurvallat Espanja ja Ranska uhkasivat hyökätä Englantiin ”vapauttamaan englantilaiset Henrikin protestanttisesta tyranniasta”.
Valloitusaikeet jäivät puheen asteelle, mutta Henrik VIII päätti silti vahvistaa Doverin puolustuslinnoituksia ja kävi jopa itse tarkastamassa työn tulokset.