Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Barcelona iltahämärässä

Anarkistien Barcelona

Harva eurooppalainen kaupunki on kokenut niin monta kapinaa kuin Barcelona. Pommien, lakkojen ja teloitusten jäljet näkyvät yhä katukuvassa. Tutustu kahdeksaan nähtävyyteen, joita ei kannata jättää väliin.

Shutterstock

Unelmasta oli tullut totta, brittikirjailija George Orwell pani tyytyväisenä merkille, kun hän vuoden 1936 lopulla saapui Barcelonaan liittyäkseen taisteluun Francon fasisteja vastaan.

Työläiset olivat vallanneet suuren osa kaupungin rakennuksista, ja anarkistien punamustia lippuja liehui siellä täällä.

”Tarjoilijat ja myyjät katsoivat suoraan silmiin ja kohtelivat asiakkaita kuin vertaisiaan. Nöyristely ja juhlalliset puhuttelumuodot oli heitetty romukoppaan”, Orwell kirjoitti myöhemmin kirjassaan Katalonia, Katalonia.

”Barcelona oli kuin kaupunki, jossa ei ollut yläluokkaa.”

Anarkistit valmistautuvat taisteluun Francoa vastaan 1936
  1. heinäkuuta 1936 anarkistit kokoontuivat Plaça de Catalunyalle valmiina taistelemaan Francon joukkoja vastaan.
© Espanjan valtion matkailuviranomainen ja Polfoto & Corbis/Polfoto

Orwellin kuvailema tilanne oli saanut alkunsa 19. heinäkuuta 1936, kun katalonialaiset olivat estäneet Francon armeijaa valtaamasta Barcelonaa.

Kapina oli kuitenkin vain pitkään kyteneen tyytymättömyyden huipentuma.

Ajanjakso vuodesta 1883 vuoteen 1939, jolloin Francon joukot lopulta valtasivat Barcelonan eli La Rosa del Focin (”palava ruusu”), oli ollut kiivaan luokkataistelun aikaa.

Vasemmistolaiset ammattiliitot ja puolueet olivat pyrkineet tekemään lopun Barcelonan vauraan yläluokan mielivallasta.

Anarkistit pitivät myös kirkkoa ja Madridiin keskittynyttä valtionhallintoa vihollisinaan, ja anarkistinen ideologia, joka vastusti vallan keskittämistä, sai runsaasti kannattajia Kataloniassa.

Hahmo maatyöläisten kapinaa vuonna 1640 kuvaavassa julisteessa

Maatyöläisten kapina vuonna 1640 on tärkeä osa katalaanien identiteettiä.

© Bridgeman

AIKAJANA: Vihan päivät Barcelonassa

Barcelonassa on järjestetty lukuisia lakkoja, kapinoita ja mielenosoituksia.

  • 1285:

    Käsityöläinen Berenguer Oller järjesti kapinan hintojen nousua ja ruokapulaa vastaan.

  • 1640:

    Maatyöläiset nousivat kapinaan kolmikymmenvuotisen sodan aikana alueelle majoitettuja espanjalaissotilaita vastaan.

  • 1842–1870:

    Tuhansia kapinoivia työläisiä teloitettiin kahdeksan kansannousun aikana.

  • 1893:

    Paulí Pallàs teki Barcelonan ensimmäisen poliittisen pommi-iskun, ja Santiago Salvador räjäytti pommin oopperassa.

  • 1909:

    800 työläisen irtisanominen käynnisti ”surun viikon”, jonka aikana anarkistit polttivat 52 kirkkoa. Yhteensä 1 724 ihmistä pidätettiin ja viisi teloitettiin.

  • 1919:

    Irtisanomiset La Canadencan voimalaitoksella johtivat lakkoihin monissa kaupungeissa. Lopulta ammattiliitot saivat vaatimuksensa läpi.

  • 1936–1939:

    Francon joukot pysäytettiin anarkistien johdolla heinäkuussa 1936, ja vuonna 1937 anarkistien ja kommunistien välille syttyi aseellisia yhteenottoja. Franco valtasi Barcelonan lopulta vuonna 1939.

  • 1951:

    Raitiovaunulippujen 40 prosentin hintojen nousu johti boikottiin. Hinnat laskivat, mutta seurauksena oli silti yleislakko.

Vasemmiston sisällä oli kuitenkin myös kilpailua ja ristiriitoja, jotka kärjistyivät keväällä 1937.

Yksi keskeisimmistä kiistakysymyksistä oli se, pitäisikö Kataloniasta tehdä Neuvostoliiton mallin mukainen kommunistivaltio vai ei.

Vasemmiston sisäiset ristiriidat jakoivat Katalonian paikallishallinnon leireihin, mikä johti lopulta katutaisteluihin eri ryhmien välillä.

Toukokuussa 1937 anarkistit hävisivät valtataistelun kommunisteille. Barcelonan ristiriitaisen menneisyyden jäljet näkyvät kuitenkin yhä kaupungin katukuvassa.

8 kapinoihin liittyvää nähtävyyttä Barcelonassa:

1. CASTELL DE MONTJUIC

Osoite: Carretera de Montjuïc 66.

Kuolon linnake

Montjuïcin linnaketta on useimmiten käytetty Barcelonan omien kapinallisten taltuttamiseen.

Yksi siellä teloitetuista oli anarkisti Paulì Pallàs, joka teki Barcelonan historian ensimmäisen poliittisen pommi-iskun vuonna 1893.

Räjähdyksessä kuoli yksi kansalliskaartin jäsen, mutta varsinainen kohde, eli Katalonian silloinen sotilaskuvernööri, jäi henkiin.

”Kosto on oleva hirmuinen!” Pallàs huusi juuri ennen kuin hänet teloitettiin Montjuïcin linnakkeessa.

Castell de monjuic

Montjuïcin linnake rakennettiin vuonna 1640 suojaamaan Barcelonaa ulkopuolisilta hyökkääjiltä. 1890-luvulla siellä kuitenkin teloitettiin enämmäkseen katalonialaisia anarkisteja. Nykyään vanhassa linnakkeessa liehuu Katalonian lippu.

© Corbis/Polfoto & Tonny Vorm

Hän oli oikeassa. Linnakkeen historia tosin osoittaa, että myös sortajat panivat parastaan kukistaessaan kapinoita.

Heti linnakkeen sisäänkäynnin vieressä on muistolaatta, joka on omistettu Katalonian presidentille Lluís Companysille.

Companys ajoi Katalonian itsenäisyyttä ja sovitteli vasemmistoryhmittymien kiistoja, kunnes joutui pakenemaan Ranskaan vuonna 1939.

Gestapo pidätti hänet ja palautti Espanjaan, missä Francon joukot teloittivat hänet 15. lokakuuta 1940.

2. LA CANADENCAN VOIMALAITOS

Osoite: Avinguda Parallelin ja Passatge de La Canadencan kulma

Lakko tuotti tuloksia

Vuonna 1919 anarkistit järjestivät yhden Espanjan historian merkittävimmistä lakoista, joka alkoi, kun kahdeksan La Canadenca -voimalaitoksen työntekijää irtisanottiin.

Anarkistisen ammattiliiton CNT:n aloittama lakko lamaannutti Espanjan sähköntuotannon ja vesihuollon laajalti. Lakon seurauksena maan hallitus painosti työnantajan myöntymään lakkoilijoiden vaatimuksiin.

Irtisanotut työntekijät saivat palata töihin, ja Espanjaan säädettiin ensimmäisenä maailmassa kahdeksan tunnin työpäivä.

Lakkolaisia La Canadencan voimalaitoksen edessä

Voimalaitostyöntekijöiden irtisanominen johti lakkoon vuonna 1919. Nykyään voimalaitoksen ympäristö on muun muassa skeittaajien suosiossa.

© Getty Images

Toinen anarkistinen ammattiliitto, FAI, piti jonkin matkan päässä Avinguda Parallel -kadun varrella sijainnutta La Tranqulidad -baaria epävirallisena päämajanaan.

FAI:n johtajiin kuulunut Buenaventura Durruti perusti sisällissodan aikana oman ”armeijansa”, niin sanotun Durrutin kolonnan. Kun tasavaltalaishallitus ei antanut noin 8  000 miehen kolonnalle aseita, Durrutin joukot varastivat niitä.

Durruti kuoli 20. marraskuuta 1936 ilmeisesti harhalaukaukseen. Hänen hautajaisiinsa osallistui neljäsosa Barcelonan asukkaista.

3. BIBLIOTECA GÒTIC

Osoite: La Rambla 30–32.

Marxistijohtaja salamurhattiin

Andreu Nin perusti POUMin eli ”marxilaisen ykseyden työväenpuolueen” syyskuussa 1935.

Espanjan sisällissodan alkuvaiheessa Nin oli mukana Katalonian hallituksessa, mutta myöhemmin, kun hallitus joutui yhä tiukemmin Neuvostoliiton talutusnuoraan, ei-puolueuskolliset kommunistit menettivät vaikutusvaltansa.

Nin erosi hallituksesta joulukuussa 1936, ja Stalinin agentit murhasivat hänet kesäkuussa 1937.

Restaurant Cosmos Biblioteca Gòticin naapurissa

Ravintola Cosmos oli POUMin naapurissa jo 1930-luvulla. Nykyään POUMin entisessä päämajassa toimii kirjasto.

© Tommy Worm

POUM oli kielletty vähän ennen hänen kuolemaansa. Andreu Ninin vaikutus tuntuu vahvimmin La Rambla -kadun varrella sijaitsevassa POUMin entisessä päämajassa.

Siellä toimii kirjasto, jonka kokoelmaan kuuluu hyvin laaja valikoima kirjoja työväenliikkeestä ja sisällissodasta.

4. PLAÇA DE GEORGE ORWELL

Osoite: Carrer de n'Arai, 9999

Isoveli valvoo nykyään narkomaaneja

Barcelonan keskustaa uudistettiin 1900-luvun lopulla, kun kaupungin hallinto halusi kohentaa keskustan slummeja.

Uudistusten yhteydessä suositun ravintolan Los Caracolesin lähistöllä oleva pieni aukio nimettiin vuonna 1997 uudelleen brittikirjailija George Orwellin mukaan. Orwell osallistui Espanjan sisällissotaan ja kirjoitti kokemuksistaan kirjassaan Katalonia, Katalonia.

George Orwell Espanjan sisällissodassa

George Orwell (ylimpänä keskellä) osallistui Espanjan sisällissotaan POUMin joukoissa.

© UCL special collection

Vuonna 2001 huumekaupan keskuksena tunnetulla Plaça de George Orwellilla alkoi uusi kokeilu: sinne asennettiin ensimmäisenä Espanjassa valvontakameroita, joista oli suora kuvayhteys poliisiasemalle.

Rikollisuus väheni, mutta monien barcelonalaisten mielestä oli melkoista ironiaa, että tehovalvontakokeilu aloitettiin juuri tiukasta valtionkontrollista kertovan romaanin 1984:n kirjoittajan mukaan nimetyllä aukiolla.

5. SANT FELIP NERI

Osoite: Paseo de Palau Episcopal, Barri Gotic

Fasistien väite oli valhetta

Vaatimaton Sant Felip Nerin kirkko sijaitsee syrjäisellä paikalla Barcelonan vanhassakaupungissa.

Kirkon edustalla olevaa pientä aukiota reunustavien talojen seinissä erottuu luodinreikiä muistuttavia koloja, ja Francon aikana niiden väitettiin syntyneen katalonialaisten kapinallisten teloitettua aukiolla yli 7 000 pappia ja muuta katolisen kirkon edustajaa.

Yli 7 000 kirkonmiestä teloitettiin Sant Felip Nerin edessä

Luodinreiät Plaça de Sant Felip Nerillä eivät olekaan anarkistien tekosia.

© Tommy Worm

Tosiasiassa reiät syntyivät, kun Francon puolella taistelleet italialaiset pudottivat aukiolle kaksi pommia sisällissodan aikana.

Pommituksissa kuoli kaikkiaan 42 ihmistä, joista useimmat olivat läheisen koulun oppilaita.

6. GRAN TEATRE DEL LICEU

Osoite: La Rambla 51–59.

Pommi-isku oopperassa

Anarkisti Santiago Salvador heitti kaksi pommia Liceu-teatterin katsomoon kesken Wilhelm Tell -oopperan ensi-illan 7. marraskuuta 1893.

Vain toinen pommeista räjähti, mutta iskussa kuoli silti 20 ihmistä ja useita loukkaantui. Salvador vangittiin, ja hänet teloitettiin kuristamalla Barcelonan keskustassa sijaitsevalla aukiolla.

Ennen teloitustaan hän lauloi kapinalauluja julisti, ettei katunut tekoaan.

Gran Teatre del Liceu Barcelonassa

Gran Teatre del Liceu on yhä arvostettu oopperatalo.

© Espanjan valtion matkailuviranomainen

Ooppera oli Barcelonan yläluokan kohtaamispaikka, ja anarkistit pitivät oopperan yhteydessä toimivan hienon Cercle del Liceu -yksityisklubin varakkaita liikemiesjäseniä yhtä syyllisinä työläisten ahdinkoon kuin Madridin keskushallintoa ja katolista kirkkoa konsanaan.

7. PLAÇA DE CATALUNYA

Vasemmisto riiteli keskenään

Francon joukkojen ensimmäinen yritys vallata Barcelona epäonnistui, kun tuhansia ihmistä kokoontui Plaça de Catalunyan aukiolle Barcelonan keskustaan pysäyttääkseen Francon joukkojen etenemisen 17. heinäkuuta 1936.

Vastarintaa johti anarkistinen ammattiliitto CNT, ja kapinalliset olivat hankkineet aseita muun muassa varastamalla niitä satamassa sijaitsevasta asevarastosta.

Kiivainta vastarintaa tehtiin juuri Plaça de Catalunyalla, jossa vasemmistoryhmät myöhemmin taistelivat myös keskenään.

Plaça de Catalunya

Sisällissotaan asti CNT:n päämajana toiminut Telefónica on yhä olemassa.

© Den spanske stats turistbureau og polfoto & Corbis/Polfoto

Toukokuussa 1937 poliisivoimien tukemat sosialistisen PSUC-puolueen kannattajat hyökkäsivät päämajastaan Hotel Colónista aukion toisella reunalla sijainneeseen kommunistisen CNT-ammattiliiton päämajaan. Taistelut levisivät pian La Ramblalle.

Vasemmiston sisäiset ristiriidat johtivat siihen, että Francon joukot valtasivat lopulta Barcelonan vuonna 1939. Fasistit juhlivat kaupungin valloitusta juuri Plaça de Catalunyalla.

8. PLAÇA DE LA VILA DE GRÀCIA

Naiset protestoivat Kuuban sotaa vastaan

Barcelonan pohjoisosassa sijaitsevan Plaça de la Vila de Gràcia -aukion kellotorni on usein kutsunut soitollaan katalonialaisia taisteluun vapauden puolesta.

Aukion merkittävin kapina nähtiin vuonna 1870, kun joukko naisia hyökkäsi aukiolla sijainneeseen värväystoimistoon protestina Espanjan ja Yhdysvaltojen Kuubassa käymälle sodalle.

Espanjan keskushallinto oli kutsunut 25  000 miestä Espanjan ja Yhdysvaltojen väliseen sotaan, eivätkä katalaaniäidit ymmärtäneet, miksi heidän poikiensa piti sotia Espanjan vauraan yläluokan puolesta.

Kapina levisi myös muualle, mutta Gràcian työläiskylässä, joka ei vielä tuolloin ollut kasvanut kiinni Barcelonaan, se jatkui pitempään.

Placa de vila de la Gracia

Kellotornin ympäristö kuhisee yhä elämää.

© Espanjan valtion matkailuviranomainen

Valtio joutui lähettämään Gràciaan runsaasti joukkoja ja tykkejä, ennen kuin kylä antautui. Taistelut kestivät kuusi päivää, ja kellotornin kellot kutsuivat gràcialaisia taisteluun.

Kelloja soitettiin kiskomalla niiden köysistä aukion reunalla olevan talon parvekkeelta.

Vanha kellotorni kohoaa yhä viihtyisän Plaça de la Vila de Gràcian laidalla, ja aukiolla järjestetään edelleen tuon tuostakin mielenosoituksia poliittisia päättäjiä vastaan.

KARTTA

8 nähtävyyttä kartalla:

Barcelonan nähtävyydet kartalla

1. Castell de Montjuïc

2. La Canadenca -voimalaitos

3. Biblioteca Gòtic

4. Plaça de George Orwell

Shutterstock
Barcelonan nähtävyydet kartalla

5. Sant Felip Neri

6. Gran Teatre del Liceu

7. Plaça de Catalunya

Noin 2 kilometrin päässä:

8. Plaça de la Vila de Gràcia

Shutterstock

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota