Helgoland ø Tyskland

Britit räjäyttivät entisen lomasaaren

18. huhtikuuta 1947 tapahtui yksi historian voimakkaimmista räjähdyksistä, kun Britannian joukot hävittivät Saksan laivaston tukikohdan Helgolandin pääsaaressa. Samalla 6 700 tonnia räjähteitä tuhosi koko 1800-luvulla suositun turistikohteen.

Library of Congress', ID ppmsca.00573./ Wikipedia

Torpedoalus keikkui brittiläisen nuoremman upseerin Frank Woosnamin jalkojen alla. Hän vilkaisi kelloaan jo kolmannen kerran. Kaksi minuuttia vailla yksi kuului vaimea pamaus. Woosnam tähysti kahdeksan kilometrin päässä idässä sijaitsevaa Helgolandia kiikarilla. Pääsaaren kallioilta nousi ilmaan parvittain säikähtäneitä lintuja. Ensimmäinen räjähdys oli tehnyt tehtävänsä. Asukkaat ja sotilaat oli siirretty saaresta pois jo aiemmin, ja nyt myös linnut oli saatu jättämään pesänsä. Woosnam katsoi jälleen kelloaan: 15 sekuntia vaille yksi. Kolme, kaksi, yksi...
Saaresta kohosi tumma pilvi, mutta ääniaalto ehti meren yli vasta hetken kuluttua. Paineaalto osui Woosnamia rintaan, ja savupilvi kasvoi kasvamistaan nousten kilometrien korkeuteen. Lopulta koko saari hävisi näkyvistä.
Helgolandissa oli juuri räjäytetty ennätykselliset 6 700 tonnia trotyyliä, räjähdysgelatiinia, syvyyspommeja ja torpedoja. Brittien operaatio Big Bangiksi kutsuman räjäytyksen tuhovoima vastasi kolmasosaa Hiroshimaan kaksi vuotta aiemmin pudotetun ydinpommin tuhovoimasta.
Pölypilven laskeutuminen kesti päiviä. Vasta sitten Woosnam ja muut paikalla olleet laivaston miehet pystyivät toteamaan, että pääsaari jökotti yhä paikallaan. Monet heistä eivät olisi panneet pahakseen saaren tuhoutumistakaan, sillä sen saksalaisvarustukset olivat maksaneet monen britin hengen toisessa maailmansodassa.
Rantauduttuaan sotilaat havaitsivat, että noin
neliökilometrin suuruinen pääsaari oli muuttunut punaiseksi kuumaisemaksi. Sen eteläkärkeen oli ilmaantunut iso kraatteri. Satama, sukellus­venetukikohta ja Helgolandin kylä, jossa oli asunut 2 500 ihmistä, olivat raunioina.

Pääsaari, jonka taru oli loppua huhtikuussa 1947, oli kohonnut merestä jo noin 200 miljoonaa vuotta aiemmin. Ensimmäiset asukkaat saapuivat sinne kivikaudella noin 10 000 vuotta sitten.
Helgoland mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 697, jolloin frankit pakottivat friisien kuninkaan Radbodin vetäytymään sinne maanpakoon.
Tämän onnistui myöhemmin palata mantereelle.
Keskiajalla saari siirtyi Tanskan kuninkaan hallintaan. Asukkaat hankkivat elantonsa lähinnä sillinpyynnistä ja salakuljetuksesta.
1800-luvulla Napoleonin sotien aikana Tanska menetti saaren Britannialle. Britit
oivalsivat luonnonkauniin saaren arvon heti ja perustivat sinne kylpylöitä ja hotelleja. Kylpylävieraat löysivät
uuden kohteen nopeasti, ja saareen alkoi virrata myös luonnon­ystäviä, taiteiljoita ja radikaaliälymystöä.
Vuonna 1890 britit luovuttivat Helgolandin Saksalle vastineena siitä, että tämä luopui aluevaatimuksistaan Afrikan itärannikolla Sansibarissa. Saksan keisari Vilhelm II ihastui Helgolandiin ja rakennutti sinne Pohjanmeri-museon ja akvaarion.
Helgolandin sijainti teki siitä sotilaallisesti merkittävän. Ensimmäistä maailmansotaa edeltävänä aikana keisari Vilhelm perusti saareen suuren laivastotukikohdan. Saaren eteläkärkeen hän rakennutti tuolloin huippumodernin sukellusvenesataman, ja koko saari sai suojakseen betonibunkkereita, joihin
sijoitettiin pitkän kantaman tykkejä. Sodan aikana Helgoland olikin Saksan tärkein laivastotukikohta.
Toisen maailmansodan
aikana Saksa siirsi saareen 7 000 sotilasta ja sotavankia, ja linnoitustöitä jatkettiin. Helgolandista tuli pian liittoutuneiden tärkein pommituskohde. Esimerkiksi 19. huhti­kuuta 1945 sitä moukaroi peräti 969 pommikonetta.
Toisen maailmansodan jälkeen Britannia otti Helgolandin jälleen haltuunsa ja sen asukkaat evakuoitiin. Ennen operaatio Big Bangia saarta käytettiin armeijan harjoitusalueena. Saari luovutettiin Saksalle vasta vuonna 1952, jolloin myös sen entiset asukkaat saivat palata kotiin.
Nykyisin uudelleen rakennettu Helgoland on jälleen suosittu matkailukohde.

Lue myös:

Historian oppaat

Historian opas: Temppeliritarien aika

12 minuuttia
Historian suurkaupunkioppaat

Historian kaupunkiopas: Hitlerin Berliini

11 minuuttia
Historian oppaat

Kuninkaan tyttären vankila

4 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!