Nerous ja omituisuus kulkevat usein käsi kädessä, kuten historiankirjat kertovat. Tiedemies Tyko Brahe on yksi ilmeisimmistä esimerkeistä.
Brahe (1546–1601) tunnetaan parhaiten uraauurtavista löydöksistään tanskalaisena hovitähtitieteilijänä. Hän havaitsi ja kuvasi vuonna 1572 ensimmäisenä supernovan ja todisti, että maailmankaikkeus muuttuu.
Hän myös opetti jälkipolville, että maailmankaikkeuden ymmärtäminen edellyttää systemaattisia havaintoja taivaankannesta yö toisensa jälkeen. Siksi hän rakensi sen ajan nykyaikaisimman observatorion Venin saarelle, jonka Tanskan Frederik II lahjoitti hänelle.
Skånessa syntynyt Brahe tunnettiin kuitenkin myös yhtenä Euroopan eksentrisimmistä persoonallisuuksista.
Hänellä oli varaa omituisuuteen, koska hän oli kuuluisa, aatelinen ja rikas. Hänen isänsä, kuninkaan neuvonantaja Otte Thygesen Brahe, jätti 25-vuotiaalle perilliselleen omaisuuden, joka vastasi yhtä prosenttia Tanskan kuningaskunnan kaikesta varallisuudesta.
Hovinarri otti vieraat vastaan
Oppineet kaikkialta Euroopasta kerääntyivät Venin Uranienborgiin, ja heidät otti vastaan kääpiö nimeltä Jeppe (sukunimi tuntematon), joka oli narri ja ennustaja. Brahe halusi kuninkaiden tapaan oman, lyhytkasvuiseksi jääneen hovinarrinsa.
Jeppe aterioi Brahen kanssa, kun tällä oli arvovaltaisia vieraita, mutta istui lattialla ruokapöydän alla – oletettavasti sutkauttaakseen huvittavia huomautuksia piilopaikastaan. Saaressa vieraat tapasivat myös tiedemiehen lemmikin: kesyn hirven.
Hirvi seurasi Brahea, kun hän kiersi Venin saarta vaunuillaan. Se osallistui myös hurjiin juominkeihin, joista muutenkin kuuluisa Brahe keräsi huonoa mainetta.
Sitten eräs Landskronan aatelismies sai lainata hirveä vieraidensa viihdyttämiseksi – traagisin seurauksin.
Juhlien aikana hirvi joi niin paljon olutta, että se horjui kävellessään ja kompastui portaita laskeutuessaan. Eläin kuoli kaatumiseen, kirjoitti yksi Brahen vieraista, ranskalainen tähtitieteilijä Pierre Gassendi.