Paparazzit: Lehdistön vihatut saalistajat

Valokuvaajat Willy Wilcke ja Max Priester tiesivät, että kuva Saksan edesmenneestä rautakanslerista saisi aikaan melkoisen kohun. He murtautuivat vainajan kotiin samana yönä, jona Otto von Bismarck kuoli vuonna 1898. Samalla kun Priester viritti kameran sängyn jalkopäähän, Wilcke nosti vainajan päätä niin, että se oli korkeammalla tyynyllä. Sitten Priester laukaisi magnesiumruudin, ja maailman ensimmäinen paparazzikuva oli napattu!

Eräs berliiniläinen sanomalehti halusi maksaa kuvista 30 000 Reichsmarkia eli noin 270 000 nykyistä euroa, mutta Bismarckin perhe oli hälyttänyt poliisin. Valokuvaajakaksikko päätyi vankilaan.

”Neljän suuren" (Yhdysvallat, Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Ranska) edustajat tapasivat vuonna 1955 Genevessä keskustellakseen Vietnamin tulevaisuudesta. Turvatoimet olivat kattavat, ja salaisia neuvotteluja kuvatakseen valokuvaajien oli oltava nokkelia.

Sitä ei tiedetä, käyttikö tämä valokuvaaja koria yksinkertaisesti unohtuneiden tikkaiden korvikkeena vai salakuljettiko avustaja hänet paikalle viinintekijää teeskennellen.

Termi "paparazzo" on italialaisen elokuvaohjaajan Fellinin keksimä. Elokuvan La dolce vita (1960) parissa työskennellessään hän tarvitsi erityisen ärsyttävälle valokuvaajalle nimityksen. Fellini sai inspiraationsa mahdollisesti sisilialaisesta sanasta "papataceo", joka tarkoittaa isoa hyttystä.

Elokuvassa valokuvaajat parveilevat filmitähti Sylvian (Anita Ekberg) ympärillä, kun hän laskeutuu Rooman lentokentälle.

Kylpy Trevin suihkulähteessä (La dolce vita -elokuvassa) teki Anita Ekbergistä tähden. Eräänä iltana vuonna 1960 hän tuli myöhään kotiin roomalaiseen taloonsa. Tiellä odotti neljä paparazzia, ja Ekberg kimmastui. Hän vaati valokuvaajien filmirullia jousi ja nuoli kädessään. Ekberg ryyditti vaatimustaan nuolilla. Yksi niistä osui kameraan, toinen tuhosi salaman ja kolmas haavoitti valokuvaajaa olkapäähän.

Fiatin tehtaiden johtaja Gianni Agnellille nautti vapauden tunteesta, kun hän sai hypätä alasti veteen jahdiltaan Agnetalta. Valokuvaaja James Andanson halusi siitä täysosuman. Hän tarkkaili toimintaa jahdilla toimintaa voimakkaan teleobjektiivin läpi, ja sukeltaja veti Agnetan ankkuriketjua niin, että alus pysyisi koko ajan oikeassa kulmassa.

Ray Bellisarion vanhemmat olivat kotoisin Italiasta, ja temperamentti oli mitä ilmeisimmin periytynyt. Hänet tunnettiin "Englannin ensimmäisenä paparazzina", koska hän rikkoi valokuvaajien kunniasääntöä, jonka mukaan laukaisinta sai painaa vain silloin, kun kuningatar Elisabet antoi siihen luvan.

Bellisario väijyi kuninkaallista perhettä vuodesta 1955 lähtien ja kuvasi monia kiusallisia hetkiä, kuten prinsessa Margaretin hassussa suihkumyssyssä ja prinsessa Annen putoamisen hevosen selästä. Raivostunut prinssi Philip vaati Belisarion telkeämistä Lontoon Toweriin.

Monacon ruhtinas Rainierin ja elokuvatähti Grace Kellyn lapsena ruhtinatar Caroline oli iltapäivälehtien suosikki syntymästään lähtien. Hän ei kuitenkaan sietänyt sitä, että hänet ja lapsensa pakotettaisiin esiintymään mediassa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi vuonna 2004 Carolinan hyväksi tuomion, jonka mukaan saksalaiset lehdet olivat loukanneet hänen oikeuttaan yksityisyyteen.

Julkkikset ovat jo pitkään yrittäneet pilata paparazzien mahdollisuudet käyttämällä aurinkolaseja tai ainakin välttämällä katsekontaktia. Näyttelijä Brad Pitt hallitsi tämän tempun vuonna 1995, kun hän yritti välttää paparazzeja New Yorkissa. Kuvista ei olisi voinut päätellä, että People-lehti nimesi hänet samana vuonna seksimmäimmäksi elossa olevaksi mieheksi.

Diana Spencer eli ensimmäiset 20 vuottaan kaikessa rauhassa, mutta se päättyi äkillisesti, kun hän kihlautui Britannian kruununprinssin kanssa vuonna 1981. [Dianasta] (https://historianet.fi/yhteiskunta/kuninkaalliset/prinsessa-diana-viime-hetket) tuli lähes päivittäin huutavien valokuvaajien ja sykkivien salamavalojen keskipiste.

Vihdoin omiin oloihinsa päästyään hän joutui pelkäämään, että pensasaidan takana oli paparazzi. ”Maailman kuvatuin nainen" oli paparazzien ympäröimä vielä silloinkin, kun hän lojui kuolleena autossa Pariisissa vuonna 1997 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen.

Valokuvaaja Ron Galella sai elämänsä kohujutun, kun hän huomasi Jacqueline Kennedyn kävelevän yksin kadulla. Hän seurasi naista taksilla. Kuljettaja soitti torvea, ja Jacqueline käänsi katseensa.

"Hän hymyili, koska ei ollut vielä tajunnut, että se olin minä", Galella sanoi. Hän kutsui valokuvaa "Mona Lisaksi", koska hymy, pehmeä valo ja tuuli naisen hiuksissa olivat niin kauniita. Se oli paras niistä miljoonasta Jackie-kuvasta, jotka mies väitti ottaneensa.