Kuvia: Munkin avaimet ikuiseen elämään
1400-luvulla munkki Basilius Valentinus julkaisi 12 avainta -nimisen kirjan, joka oli eräänlainen alkemistien opas. Sen symbolientäyteiset kuvat olivat maallikolle täysin käsittämättömiä, mikä oli tarkoituskin – vain todellisten alkemistien piti osata tulkita piirroksia.1
Kulta (kuningas) puhdistetaan hopeajäämistä (kuningatar) sekoittamalla se antimonin (susi) kanssa ja lämmittämällä sulatusastiassa, minkä jälkeen hopean voi poistaa. Kolme kukkaa kertovat, että prosessi on tehtävä kolmeen kertaan.
Kuva kertoo ilmeisesti elohopean (alaston mies) puhdistamisesta. vasemmanpuoleinen hahmo symboloi nestemäisten aineiden muuttumista kiinteiksi (käärme miekan ympärillä), oikeanpuoleinen höyrystymistä (lentävä kotka miekalla).
Tämän avaimen teema ja etualan lohikäärmeen symbolimerkitys ovat epäselviä. Joidenkin alkemistien mukaan taustan kettu ja kaksi kanaa symboloivat sitä, miten erilaiset aineet voivat muuttua nestemäisestä kiinteäksi ja päinvastoin.
Kuva kertoo aineiden puhdistamisesta, ennen kuin niitä voidaan käyttää kullan tekemiseen. Kuva viittaa kemialliseen fermentaatioon eli käymiseen, jossa orgaanisia aineita pilkotaan ja syntyy käymistuotteita.
Tämä vaikeasti tulkittava kuva symboloi homogeenisten seosten valmistamista. Leijona edustaa rikkiä, ja naisen silmistä ja suusta tuleva tumma massa puolestaan symboloi kykyä ajatella ja visualisoida asioita.
Kuvan pääteema on se, että erilaisia kemiallisia aineita yhdistämällä voidaan tuottaa uusia aineita. Tätä symboloivat sekä kuninkaan ja kuningattaren avioliitto että taustalla näkyvät sateenkaaren yhdistämät Aurinko ja Kuu.
Kuvan keskellä on alkemistinen mandala eli symmetrinen kuvio. Neliö edustaa neljää klassista alkuainetta eli maata, ilmaa, tulta ja vettä, kolmio viittaa Paracelsuksen kolmeen elementtiin eli suolaan, rikkiin ja elohopeaan, ja kaksinkertainen ympyrä symboloi maallista ja taivaallista piiriä, joiden välillä vallitsee kaaos.
Tämäkin avain symboloi fermentaatiota. Nyt teemana on uudelleensyntyminen: maasta nouseva mies kuvaa sitä, että uusia aineita syntyy vanhojen hajotessa. Samaa osoittaa luuranko (kuolema), joka makaa pää lyhteellä (elämä).
Kaksi henkilöä ja ympyrä muodostavat alkemistien käyttämän Maan symbolin, ja kolme käärmettä viittaavat Paracelsuksen kolmeen alkuaineeseen, tria prima. Linnut symboloivat erilaisia kemiallisia prosesseja; esimerkiksi joutsen naisen pään päällä edustaa kalsinointia, jossa ainetta kuumentamalla voidaan poista siitä vettä.
Kaksi ympyrää edustavat taivaan täydellisyyttä, kolmio Paracelsuksen kolmea alkuainetta ja kolme pikkusymbolia kolmion kärjissä kultaa, hopeaa ja elohopeaa. Hepreankielisten sanojen merkitys on tuntematon, mutta ilmeisesti ne ovat kabbalistisia säkeitä.
Kuva osoittaa, miten viisasten kivi voi kaksinkertaistua. Alkemistisen prosessin nimi on ”vihreän leijonan veri ruokkii punaista leijonaa”, ja niinpä myös kuvassa oikeanpuoleinen leijona syö vasemmanpuolista leijonaa.
Leijona ja käärme symboloivat kiinteitä ja nestemäisiä aineita. Pöydällä olevat kukat liittävät 12. avaimen ensimmäiseen: yksi kukista on korvattu elohopean symbolilla, mikä kertoo, että prosessi on viety päätökseensä.