Hyytävät seikkailut

Sekalainen joukko harrastamassa uutta urheilulajia: vuorikiipeilyä. 1800-luvulla britit löysivät Sveitsin Alpit, ja turisteja lähti muun muassa valtaville jäätiköille, jotka saattoivat helposti nielaista koko matkaseurueen.

Alpit,
1865

Yhdysvaltalainen naparetkeilijä Robert Peary järjesti joukkonsa riviin valokuvaa varten, kun hän vuonna 1909 vihdoinkin saavutti maapallon pohjoisimman pisteen. Monet nykytutkijat eivät usko Pearyn koskaan päässeen aivan pohjoisnavalle asti, vaikkakin lähemmäksi sitä kuin kukaan koskaan häntä aikaisemmin.

6. huhtikuuta 1909

Vuorikiipeilijät olivat 30 vuotta pyrkineet maailman korkeim­man vuoren huipulle – ja epäonnistuneet. Vasta vuonna 1953 uusiseelantilainen Edmund Hillary ja sherpa Tenzing Norgay valloittivat Mount Everestin. Mukana oli myös kantajia, jotka ylittävät kuvassa railoa puunrunkoja pitkin apunaan köysi ja jykevin jääpiikein varustetut kengät.

Mount Everest, Nepal
1953

Kymmenettuhannet ihmiset vaelsivat jään peittämän Chilkootin vuoristosolan kautta Klondikeen koettamaan onneaan kullankaivajina.
Moni joutui kulkemaan 50 kilometrin pituisen vaativan reitin pariinkymmeneen kertaan saadakseen vaadittavat varusteet ja ruuat leiriin. Yli sadastatuhannesta matkaan lähtijästä vain vajaat 40 000 pääsi perille.

Chilkoot Pass, Alaska
1898

Napatutkija Ernest Shackletonin johtaman retki­kunnan tutkimusalus Endurance juuttui tiukasti Etelä­mantereen rannikon ahtojäihin vuonna 1915. Valokuvaaja Frank Hurley pystytti oitis jäälohkareiden väliin 20 valonheitintä ja ikuisti laivan napaseudun sysipimeää
taivasta vasten.

Weddellinmeri, Etelämanner
1915