GALLERIA: Sotilaan vaarallinen elämä

Kun Versaillesin rauhansopimus piti allekirjoittaa vuonna 1919, Ranskan pääministeri Georges Clemenceau oli kutsunut paikalle viisi sotamiestä, joiden kasvot olivat vammautuneet pahasti saksalaisten vastaisissa taisteluissa. Clemenceau ajatteli, että miesten vammojen näkeminen saisi Saksan delegaation olon tukalaksi.

Versailles, Ranska
1919

Ranskalainen osasto on juuri asettunut asemiinsa Aisnen toisessa taistelussa ensimmäisen maailmansodan hävityksen keskellä. Vasemmalla oleva sotilas polttelee savuketta – mikä oli täysin tavallista. Nikotiinin mieltä rauhoittavan vaikutuksen katsottiin olevan niin tärkeää, että tupakka kuului sotilaiden kenttäannoksiin.

Aisne, Ranska
1917

Hitler käynnisti historian suurimman aseellisen hyökkäyksen, operaatio Barbarossan, 22. kesäkuuta 1941. Sotilas suutelee äitiään hyvästiksi. Toinen maailmansota on levinnyt Neuvostoliittoon, ja nuorukaisen on lähdettävä puolustamaan maataan kolmea miljoonaa saksalaista vastaan.

Neuvostoliitto,
1941

Toinen maailmansota oli päättynyt, ja liittoutuneet olivat vallanneet Berliinin. Korpraali Russell M. Ochwad ei voinut vastustaa kiusausta pilkata Adolf Hitleriä amerikkalaisten, venäläisten ja brittiläisten taistelutoveriensa edessä valtiopäivätalon parvekkeella, josta Hitler oli julistanut Kolmannen valtakunnan kestävän tuhat vuotta.

Berliini, Saksa
Heinäkuuta 1945

Dublinin kaduille nousi nopeasti kokoon kyhättyjä barrikadeja niin sanotun pääsiäiskapinan aikaan. Kapinaa johtivat nationalistiset Irlannin tasavaltalaisveljeskunta ja Irlannin kansalaisarmeija, jotka yrittivät nostattaa maanlaajuisia protesteja brittihallintoa vastaan. Britit kuitenkin kukistivat kapinan nopeasti järeämmillä aseillaan, ja kapinajohtajat, muun muassa suosittu kirjailija ja poliitikko Patrick Pearse, teloitettiin.

Dublin, Irlanti
Huhtikuuta 1916

Punaisten khmerien sissit pakenivat viidakkoon hallinnon romahdettua Kamputseassa (nyk. Kambodža). Pol Poltin johtama maolainen
Punaiset khmerit -liike piti Kamputseassa valtaa vuosina 1975–1979. Tuona aikana arviolta 1,5 miljoonaa ihmistä kuoli kansan pakkosiirroissa, nälkään sekä vähemmistöihin, älymystöön ja muslimeihin kohdistuneen vainon ja teloituksien seurauksena.

Kamputsea
1981