Fred Blackwell
Kvinde får milkshake i hovedet

Afroamerikkalaiset taistelivat tasa-arvon puolesta

Kansalaisoikeusliike alkoi vahvistua USA:ssa toisen maailmansodan jälkeen. Pastori Martin Luther King johti rotulakien vastaista taistelua, ja samaan aikaan Ku Klux Klan taisteli tasa-arvovaatimuksia vastaan.

Unelma tasa-arvosta

250 000 ihmistä oli kokoontunut protestimarssille Martin Luther Kingin johdolla afroamerikkalaisen väestön syrjintää ja huonoja elinolosuhteita vastaan. Marssi päättyi Lincolnin muistomerkille, jossa King piti historiallisen puheensa kaikkien ihmisten välisen tasa-arvon puolesta.

AOP/Getty images

Washington D.C., Yhdysvallat

  1. elokuuta 1963
AOP/Getty images

Savua silmissä

Palavien ristien savu kirveli Ku Klux Klanin jäsenten silmiä järjestön tapaamisessa. Valkoisen rodun ylemmyyttä kuuluttava äärijärjestö sai 1950-luvulla uutta pontta voimistuvasta ihmisoikeusliikkeestä ja alkoi ilmaista kantaansa murhilla ja pommi-iskuilla, joiden uhreina oli niin mustia kuin valkoisiakin ihmis-oikeusaktivisteja.

POLFOTO/CORBIS

Macon, Georgia, Yhdysvallat
27.4.1956

POLFOTO/CORBIS

Urheat esitaistelijat

Kolme kansalaisoikeustaistelijaa kieltäytyi poistumasta Woolworthsin ravintolasta, vaikka heitä solvattiin, heidän päälleen kaadettiin olutta ja heitä poltettiin savukkeilla. Niin sanottuja sit-in-protesteja tehtiin 1960-luvulla muun muassa Woolworthsin liikkeiden harjoittamaa rotuerottelua vastaan. Asiakkaiden erotteleminen rodun tai ihonvärin mukaan kiellettiin vasta 1964.

Fred Blackwell

Jackson, Yhdysvallat
28.5.1963

Fred Blackwell

Taas yksi lynkkaus

Kansalaisoikeusjärjestö NAACP:n pääkonttori ilmoittaa New Yorkin asukkaille, että jälleen on tapahtunut lynkkaus. Vuosina 1882–1968 Yhdysvalloissa lynkattiin yli 4 700 ihmistä – ja uhreista 70 prosenttia oli mustaihoisia.

MPI/Stringer/Getty Images

New York, Yhdysvallat
1936

MPI/Stringer/Getty Images

KKK paljasti kasvonsa

Ku Klux Klanin jäsenet ja kannattajat täyttivät Washingtonin kadut järjestön järjestämässä paraatissa valkoisen, kristityn Amerikan puolesta. Poliisi oli kieltänyt huppupäisiä osallistujia peittämästä kasvojaan, mihin klaanilaiset auliisti myöntyivät, sillä heillä ei ollut mielestään mitään syytä salailuun. KKK:lla oli noihin aikoihin Yhdysvalloissa miljoonia jäseniä.

BETTMANN/GETTY IMAGES

Washington, D.C., Yhdysvallat

  1. elokuuta 1925
BETTMANN/GETTY IMAGES