Häähumu muuttui olutjuhliksi

Lokakuussa 1810 Baijerin kruununprinssi juhli häitään Münchenissä. Juhlat olivat menestys, ja niitä alettiin järjestää vuosittain. Nykyisin ne tunnetaan nimellä Oktoberfest.

Lokakuussa 1810 Baijerin kruununprinssi juhli häitään Münchenissä. Juhlat olivat menestys, ja niitä alettiin järjestää vuosittain. Nykyisin ne tunnetaan nimellä Oktoberfest.

Shutterstock

Jännitys oli käsin kosketeltavaa Münchenissä 18. lokakuuta 1810. Kruununprinssi Ludwig (myöhemmin Baijerin kuningas Ludvig I) oli kuusi päivää aiemmin vihitty 18-vuotiaan Saksi-Hildburghausenin Theresen kanssa, ja sen kunniaksi hän halusi tarjota kotikaupungilleen unoh­tumattomat juhlat.

Päivän päätapahtuma olivat hevoskilpailut kaupunginportin ulkopuolella, ja paikka sai morsiamen mukaan nimekseen Theresienwiese eli ”Theresen niitty”. Juhlissa esiintyi myös 32 Baijerin eri alueiden kansanpukuihin puettua lasta, jotka ­edustivat pareittain Ludvigin alamaisia.

Päivän päätteeksi opiskelijat ylistivät ­kuninkaallisia laulullaan. Tarkoituksena ei ollut ainoastaan juhlistaa kruununprinssin häitä vaan myös piristää kansaa.

Theresienwiese første oktoberfest

Hevosajot houkuttelivat ensimmäisiin kansan­juhliin 30 000 katsojaa.

© Franz Ehrenwirth verlag

Baijeri oli joutunut kärsimään liittolaisuudestaan Napoleonin kanssa, ja kuningasperhe uskoi, että tuhansien sodissa kaatuneiden ja suurten maa-alueiden menetysten jälkeen juhlat piristäisivät ja yhdistäisivät kansaa.

Juhlat saivatkin niin suuren suosion, että vastaavia alettiin järjestää yhä uudestaan. Vuodesta 1819 lähtien Oktoberfestiksi kutsuttua tapahtumaa onkin juhlittu lähes joka vuosi.

Kuningas oli kunniavieras

Joka vuosi Theresienwieselle kohosi ­lukuisia telttoja, joista hienoimmat tietysti juhlien kunniavieraalle, kuninkaalle. Juh­lissa ylistettiin kuningasta, ihailtiin ­karjanäyttelyn valioyksilöitä ja jaettiin palkintoja ansioituneille kansalaisille, kuten eteville koululaisille sekä vieraalle, joka oli matkustanut juhliin kauimpaa.

Kaukaa tulevien vieraiden määrä kasvoi nopeasti rautatieverkoston laajentuessa 1800-luvun loppupuolella, ja juhlakansaa saapui pian paikalle jo tuhansittain.

Hvert telt har sin egen historie
© Shutterstock

1. Tarjolla on musiikkia, ruokaa ja olutta

Olutteltoissa juhlitaan oluen, ruuan ja musiikin merkeissä. Telttojen määrä vaihtelee, mutta juhlapaikalle mahtuu nykyisin noin 35 telttaa, jotka pystytetään joka vuosi uudestaan. ­Suurimpaan telttaan mahtuu jopa 11 000 ­ihmistä ja pienimpäänkin 5 000.

Jokaisella teltalla on omanlaisensa historia ja perinteet. Joissain on tarjolla jousiammuntaa, joissain tanssia, joissain taas tiettyjä ruokia, kuten keitettyjä makkaroita tai paistettua ankkaa.

Museum viser festens historie
© Shutterstock

2. Museo esittelee juhlien historiaa

Oktoberfest-kuvissa näkyy usein lasituoppeja, mutta perinteiset keraamiset tuopit ovat kestäviä ja pitävät oluen kylmänä. Tuoppien, oluen ja juhlien ­his­toriaan pääsee tutustumaan ­Münchenin olut- ja Oktoberfest-museossa.

Museossa on myös ravintola, ja paikka on mielen­kiintoinen jo itsessään, sillä ­vuodelta 1340 oleva rakennus on Münchenin vanhin.

Rutsjebane morer tilskuere
© Shutterstock

3. Vuoristorata on vanha perinne

Vuoristorata Toboggan on Oktoberfestin vanhin huvitus ja yksi suo­situimmista myös katselijoiden keskuudessa, sillä radalle noustaan jyrkässä kulmassa olevaa liuku­käytävää pitkin, joka panee juhli­joiden tasapainon koetukselle.

Ensimmäinen vuoristo­rata pystytettiin vuonna 1908, ja nykyinen rata on vuodelta 1933.

Konge opførte mindehal
© Die Pinakotheken

4. Sankareita muistetaan

Prinssi Ludwig perusti Oktoberfestin, ja myöhemmin kuningas Ludvig I:nä hän jätti pysyvän jälkensä juhlapaikan ympäristöön myös perustamalla Ruhmeshallen muistogallerian.

Muistogalleriassa on Baijerin historian merkkihenkilöiden rintakuvia – niiden joukossa myös Ludvig itse.

Terror dræbte 13
© Wikimedia

5. Terrori-isku tappoi 13

Iloinen Oktoberfest sai ­synkän sävyn 26. syys-kuuta 1980, kun juhlien ­pääsisäänkäynnin lähellä räjähti pommi ja 13 ihmistä kuoli ja 211 ­loukkaantui. ­Tapausta tutkineet viran­omaiset totesivat lopulta pommin olleen ­yksit­täisen ­henkilön tekemä poliit­tinen isku.

Paikalla on ­nykyisin uhrien muistomerkki.

Myös ohjelma muuttui. Nyt juhlissa esiteltiin Saksan siirtomaita – kerran alueelle oli pystytetty kokonainen beduiinikylä – sekä tekniikan edistysaskelia.

Ensimmäisen maailmansodan ja sitä seuranneen kuningashuoneen kaataneen vallankumouksen aikana juhlia ei järjestetty, mutta vuonna 1919 teltat pysty­tettiin jälleen.

Natsit omivat Oktoberfestin

1920-luvulla Oktoberfestistä oli tullut kansanjuhla, jonka keskiössä oli oluenjuonti. ”Kukaan ei ajattele töitä”, kirjoitti saksalainen näyttelijä Erika Mann vuonna 1929 ja kertoi monen ilmoittautuvan sairaaksi voidakseen osallistua juhlintaan.

Juhlat saivat pian jälleen uuden muodon. Vuonna 1933 valtaan noussut Hitler ei itse juonut alkoholia, mutta hän ymmärsi tapahtuman propaganda-arvon.

Vuonna 2018 Oktoberfesteillä juotiin 16 päivän aikana peräti 7,6 miljoonaa litraa olutta.

© Shutterstock

Vuonna 1935 Oktoberfestin 125-vuotisjuhlaparaatissa natsit marssivat mukana univormuissaan, ja vuonna 1936 teltoissa oli liputettava hakaristilipulla. Juutalaisilta kiellettiin pääsy juhlille, jotka saivat vuonna 1938 nimekseen Grossdeutsches Volksfest, Suur-Saksan kansanjuhla.

Uusi maailmansota keskeytti juhlien järjestämisen, mutta sodan jälkeen olut virtasi taas Münchenissä. Baijerilaiset yrittivät häivyttää Münchenissä pääpaikkaansa pitäneiden natsien muistoa korostamalla Oktoberfestin olevan osoitus eteläsaksalaisesta hyväntahtoisesta vieraanvaraisuudesta.

Siinä onnistuttiinkin, ja toista maailmansotaa seuranneina ­hyvinvoinnin vuosina Theresienwiesen oluttelttoihin virtasi ihmisiä niin Saksasta kuin ulkomailtakin.

Suosio ei ole hiipunut, vaan esimerkiksi vuonna 2018 Oktoberfest houkutteli paikalle yli kuusi miljoonaa ihmistä.