Viiniä on juotu 10 000 vuotta, mutta vasta keskiajalla keksittiin, että kun alkoholipitoista nestettä lämmitettiin, sen sisältämä alkoholi höyrystyi vettä alhaisemmassa lämpötilassa.
Kun höyrystynyt alkoholi otettiin talteen ja jäähdytettiin, se tiivistyi jälleen nesteeksi, ja näin saatiin korkean alkoholipitoisuuden omaavaa tislettä – viinaa.
Erilaisia viinoja on syntynyt, kun alkoholia on valmistettu muun muassa sokeriruo’osta ja perunoista ja maustettu esimerkiksi katajalla ja koiruoholla.
Toisessa maailmansodassa neuvostosotilaiden vodka-annos oli puoli desiä päivässä.
VODKA: Vodkaa valmistettiin valtavia määriä
Keksitty: Ennen 1400-lukua
Raaka-aine: Vilja ja peruna (myös rypäleet)
Käyttäjät: Venäläiset ja puolalaiset
Venäjällä ja Puolassa valmistettiin vodkan kaltaista viinaa viinistä jo ennen 1400-lukua. Alussa juoman alkoholipitoisuus oli vain noin 14 %, mutta tislausmenetelmien kehittyessä siitä saatiin vahvempaa.
1500-luvulla Puolassa ja Venäjällä saattoi jopa olla 500 tislaamoa yhdessä kaupungissa.
Tsaarin ajan Venäjällä 40 prosenttia valtion tuloista tuli jossakin vaiheessa vodkaan liittyvistä veroista.
VISKI: Skotit valmistivat elämän vettä
Keksitty: 1400-luvulla
Raaka-aine: Ohra ja muut viljat
Käyttäjät: Skotlantilaiset ja irlantilaiset
Skotlantilaiset ja irlantilaiset omaksuivat nopeasti tislausmenetelmän, ja kotipolttoisen viinan salavalmistus periytyi isiltä pojille satojen vuosien ajan. Viljaa saatiin pelloista, vettä joista ja mehevää turvetta maasta, joten viinaa pidettiin luonnon lahjana ihmiselle.
Sitä kutsuttiin gaelin kielellä nimellä uisge beatha, ”elämän vesi”, mistä sana whisky juontuu. Ensimmäinen laillinen tislaamo perustettiin Skotlantiin vuonna 1690. Se tuotti Ferintosh-nimistä viskiä.
AKVAVIITTI: Viinalla hoidettiin ruttoa
Keksitty: 1400-luvulla
Raaka-aine: Vilja ja peruna, kumina
Käyttäjät: Skandinaavit ja pohjoissaksalaiset
Tislaus opittiin Pohjolassa 1400-luvulla. Vuodelta 1467 peräisin olevissa ruotsalaisissa kirjoituksissa kerrotaan paloviinaa käytetyn ruudinvalmistukseen.
Akvaviitiksi latinan aqua vitaen (elämän vesi) mukaan kutsuttua maustettua viinaa käytettiin myös lääkkeenä esim. ruttoon ja reumaan.
TEQUILA: Espanjalaiset toivat tislauksen Meksikoon
Keksitty: Noin 1600-luvulla
Raaka-aine: Agave
Käyttäjät: Espanjalaiset konkistadorit
Meksikon alueen intiaanit olivat valmistaneet agavesta alkoholia jo aiemmin, mutta Euroopasta tislauslaitteet mukanaan tuoneet espanjalaiset opettivat heitä tislaamaan väkevää alkoholia.
Paikallisen kylän mukaan nimensä saanutta tequilaa alettiin valmistaa 1600-luvulla, ja siitä tuli nopeasti suosittua.
KONJAKKI: Pilaantuneesta viinistä jaloa juomaa
Keksitty: 1600-luvun alussa
Raaka-aine: Viini
Käyttäjät: Hollantilaiset
Viinikauppaa käyvillä hollantilaisilla oli ongelma: viini pilaantui nopeasti merimatkoilla. Niinpä he alkoivat tislata viinistä viinaa, brandyä.
He opettivat taidon Ranskan Cognacin alueen viininviljelijöille, jotka alkoivat tuottaa kahdesti tislattua brandyä eli konjakkia.
GINI: Katajaa ja alkoholia reuman hoitoon
Keksitty: 1600-luvulla
Raaka-aine: Vilja tai peruna, katajanmarjat
Käyttäjät: Brittisotilaat, köyhälistö
Kerrotaan,että hollantilainen Franciscus Sylvius keksi katajanmarjalla maustetun viinan 1600-luvulla etsiessään lääkettä reuman hoitoon. Juoma sai nimen jenever hollanninkielen katajanmarjaa tarkoittavan sanan mukaan, ja nimi muuntui englanniksi muotoon gin.
Juomasta tuli suosittua päihdettä, erityisesti Euroopassa 80-vuotisessa sodassa taistelleiden englantilaisten keskuudessa.
Sodan jälkeen he veivät juoman Englantiin, jonne nousi pian lukuisia ginijuottoloita. Jotkut myyjät laimensivat giniä tärpätillä.
ROMMI: Jätteestä orjien juomaksi
Keksitty: 1650
Raaka-aine: Sokeriruoko
Käyttäjät: Karibian köyhä väestö
Kolumbus toi Amerikkaan sokeriruo’on, jota alettiin viljellä Karibialla ja Keski-Amerikassa. Sokerin tuotannon sivutuotteena syntyi melassia, ja noin vuonna 1650 keksittiin, että siitä voi valmistaa alkoholijuomaa, rommia.
Ensimmäiset romminvalmistajat tekivät kokeiluja Euroopasta tuoduilla tislauspannuila mutta eivät hallinneet kunnolla tislauksen kaikkia saloja, joten aluksi rommi oli todella erittäin vahvaa ja maistui pahemmalta kuin Euroopassa tuotetut viinat.
Rommilla oli kuitenkin yksi etu puolellaan: se oli halpaa, joten etenkin orjat ja köyhät merimiehet ottivat sen nopeasti omakseen.
ABSINTTI: ”Vihreä keiju” kiellettiin välillä
Keksitty: 1700-luvun lopulla
Raaka-aine: Anis ja koiruoho
Käyttäjät: Ranskalaiset taiteilijat
Vuonna 1797 Henri-Louis Pernod ryhtyi valmistamaan 68-prosenttista aniksella ja koiruoholla maustettua viinaa, absinttia.
Koiruohon sisältämän tujonin uskottiin aiheuttavan hallusinaatioita, minkä vuoksi juoma kiellettiin välillä monissa maissa, myös Suomessa.