Pari viikkoa sen jälkeen kun ensimmäinen maailmansota oli syttynyt 1. elokuuta 1914, ranskalaisia kohtasi toinenkin katastrofi: absintin myynti kiellettiin.
Alkoholipitoisuudeltaan erittäin vahva absintti, jonka väitettiin aiheuttavan jopa psykoosia, oli ollut sotilaiden suosikki, ja nyt sille piti löytää korvaaja.
Tuohon aikaan ranskalaisille kelpasi kaikki alkoholi, mutta hallitus päätyi viiniin, jota tuotettiin Ranskassa ja jonka alkoholipitoisuus oli verrattain matala.
Pian rintamalle rahdattiin valtavia määriä pinardiksi kutsuttua halpaa viiniä.
Vuonna 1917 ranskalaissotilaan päiväannos oli 0,75 litraa viiniä.
Vuonna 1915 sotilaan päivittäinen viiniannos oli 0,25 litraa, mutta vuonna 1916 se oli jo 0,5 litraa, ja valtio toimitti armeijalle 1,2 miljardia litraa viiniä vuodessa.
Kun sota päättyi vuonna 1918, viinistä oli tullut Ranskan ”kansallisjuoma”.