Laskiaispullia ahmimalla varauduttiin paastoon

Nykyisen kaltaiset laskiaispullat juontavat juurensa 1900-luvun alusta, mutta laskiaispullia ahmittiin jo ennen 1500-luvulla käynnistynyttä uskonpuhdistusta.

Nykyisen kaltaiset laskiaispullat juontavat juurensa 1900-luvun alusta, mutta laskiaispullia ahmittiin jo ennen 1500-luvulla käynnistynyttä uskonpuhdistusta.

Shutterstock

Laskiaispullat ja laskiainen ovat jäänne ajalta, jolloin Pohjoismaat kuuluivat katolisen kirkon alaisuuteen.

Ennen 1500-luvun alkupuolella tapahtunutta reformaatiota meilläkin paastottiin muun Euroopan tavoin ennen pääsiäistä 40 päivää. Tämän niin sanotun suuren paaston aikana uskovaisten oli määrä katua syntejään.

Katumista osoitettiin myös sillä, että lihansyönti oli kielletty ja ateriat olivat niukempia ja vaatimattomia.

Vehnäpullia ja rasvaista ruokaa

Ennen paastoa ja sen niukkaa ruokavaliota vietettiin laskiaista, jolloin syötiin rasvaista ruokaa ja ilakoitiin.

Laskiaispullia ahmittiin ennen pitkää paastoa, jolloin katoliset söivät pääasiassa puuroa ja velliä.

© Shutterstock

1700-luvulta asti rikkaimmilla oli Ruotsissa varaa herkutella vaaleilla vehnäpullilla.

Pullat eivät tuolloin olleet kovin makeita eivätkä kuohkeita, ja ne tarjottiinkin siksi syvältä lautaselta lämpimään maitoon upotettuna.

Tynnyrin hakkaaminen pirstaleiksi on satoja vuosia vanha tanskalainen laskiaisperinne.

© archive

Laskiainen ei ollut lapsille

Siinä missä laskiainen on nykyisin lasten ja lasten­mielisten juhla, se oli noin sata vuotta sitten aikuisten kostea ja riehakas juhla. Tanskassa nuoret miehet ratsastivat talosta toiseen juomassa ja humalluttuaan hakkasivat pirstaleiksi tynnyrin, jonne oli suljettu kissa. Se, joka vapautti kissan, sai vuodeksi verovapauden.

Myöhemmin pullaperinne levisi naapurimaihin, ja pullia alettiin täyttää mantelimassalla tai hillolla ja kermavaahdolla.