Fabergén munaa tehtiin vuosi
Jokaisen pääsiäismunan valmistus oli pitkä prosessi, johon tarvittiin satoja asiantuntijoita. Carl Fabergé ei osallistunut itse käytännön työhön, mutta ideat olivat hänen.
Fabergé keksi ideat
Carl Fabergé oli yrityksen aivot, mutta muut hoitivat käytännön työt. Suunnittelijat loivat Fabergén idean pohjalta piirustukset ja mallit, jotka lähetettiin verstaaseen.
Innovatiivisuutta vaadittiin
Verstaassa työskenteli noin 500 kulta- ja jalokiviseppää, emaloijaa ja koristemaalaria. Jos Fabergén ideaa ei pystytty toteuttamaan olemassa olevilla tekniikoilla, hän edellytti, että työntekijät kehittivät uusia.
Fabergé itse teki värikokeiluja ja kehitti yli 140 uutta väriä. Valitettavasti hänen ohjeensa ja tekniikkansa hävisivät vallankumouksen pyörteissä vuonna 1917.
Fabergén munat toimitettiin henkilökohtaisesti
Kun keisarin pääsiäismuna oli valmis, Fabergé esitteli sen hallitsijalle muutama päivä ennen pääsiäistä. Verstaalla työntekijät odottivat jännittyneinä mestarin paluuta ja tietoa siitä, oliko hallitsija tyytyväinen saamaansa munaan.
Hintavia munia
Fabergén Rothschild-munasta tuli vuonna 2007 kallein koskaan myyty venäläinen esine, kun siitä maksettiin huutokaupassa 12,5 miljoonaa euroa.
Sekin summa kalpeni vuonna 2014, kun anonyymi ostaja maksoi ns. kolmannesta keisarillisesta munasta noin 24 miljoonaa euroa.
Mies munien takana: Peter Carl Fabergé
Vuonna 1885 Venäjän keisari Aleksanteri III tilasi kulta- ja jalokiviseppä Peter Carl Fabergélta vaimolleen pääsiäismunan.
Fabergén valmistama kultainen muna teki keisariin niin suuren vaikutuksen, että siitä lähtien hän tilasi niitä uuden joka vuosi. Aleksanterin poika Nikolai II jatkoi perinnettä.
Fabergén maine levisi, ja monista Euroopan hoveista tuli hänen asiakkaitaan. Vallankumouksen myötä 1917 Fabergén yritys kansallistettiin, ja hän pakeni Sveitsiin, jossa hän kuoli vuonna 1920.
Fabergé valmisti keisarille noin 50 munaa, joista on säilynyt 43. Niistä 10 on esillä Kremlissä.
