Rooma pääsee lähelle totuutta
Elokuva-arvostelu: Rooma Vuosi on 52 eaa., ja Julius Caesar on voittanut ratkaisevan taistelun Galliassa ja palaa Roomaan. Caesarin menestys on kuitenkin tehnyt entisistä ystävistä vihollisia, ja sisällissota on ovella.
Rooma perustui legioonalaisten haluun ja kykyyn käydä sotaa ja kukistaa levottomuudet. Väkivalta oli yhteiskunnassa koko ajan kaikkialla läsnä, mitä televisiosarja kuvaa uskottavasti.
Olivatko Caesar ja Pompeius alun perin ystäviä?
Kyllä. Tai ainakin he olivat poliittisia liittolaisia. Miehet olivat yhdessä rikkaan Marcus Licinius Crassuksen kanssa muodostaneet ensimmäisen triumviraatin vuonna 60 eaa. ja jakoivat Rooman vallan keskenään.
Oliko Rooman kaupunki yhtä värikäs kuin tv-sarjassa?
Kyllä. Antiikin Roomaa ei ollut rakennettu valkoisesta marmorista, kuten usein näemme. Roomalaiset rakastivat kirkkaita värejä ja käyttivät niitä niin temppeleissä, taloissa, patsaissa kuin vaatteissakin. Rooma oli jo antiikin aikaan miljoonakaupunki, jossa asui väkeä koko valtakunnan alueelta, mikä näkyi elämässä.
Onko tarina kadonneesta standaarista totta?
Ei. Se on sepitetty osoittamaan, miten Caesar pystyi löytämään jotain hyvää tilanteesta kuin tilanteesta. Legioonan kotkan menettäminen oli kohtalokasta. Se symboloi yhteisyyttä.
Pidettiinkö gladiaattoritaisteluja kaduilla?
Kyllä. Ennen Colosseumin käyttöönottoa vuonna 80 jaa. kaupungissa ei ollut pysyvää amfiteatteria. Taistelut järjestettiin pienillä puuareenoilla, joita pystytettiin Forum Romanumin tai muiden paikkojen läheisyyteen. Gladiaattoritaistelut olivat siten jokapäiväisiä tapahtumia katutasolla yhteiskunnassa, jossa vallitsi väkivaltakulttuuri.
Olivatko riemusaatot todella niin loisteliaita kuin sarjassa?
Kyllä. Triumfiin eli riemusaattoon oli oikeus vain voitokkaalla kenraalilla, joka oli kukistanut tärkeässä taistelussa ei-roomalaisen vastustajan. Riemusaatto oli näin hänen mahdollisuutensa osoittaa arvonsa kansalle ja kokeilla päivän ajan kuninkaan elämää. Triumfin viettäjä ajoi etumaisena hevosvaunuissa. Hänen kasvonsa oli maalattu punaiseksi Jupiterin kunniaksi, ja hänellä oli päällään erikoisasu, jota säilytettiin Jupiter-temppelissä Capitolium-kukkulalla. Hänen takanaan seurasi valloitetuilta mailta tuoduista sotavangeista koostuva kulkue, ja viimeisenä marssivat sankarin omat sotilaat.
