OSCAR-gaala: Suurimmat skandaalit

Amerikan alkuperäiskansan jäsen kieltäytyi palkinnosta Marlon Brandon puolesta

Marlon Brando palkittiin vuonna 1973 parhaana miesnäyttelijänä roolistaan Kummisedän Vito Corleonena. Brando ei saapunut vastaanottamaan palkintoaan vaan lähetti sijastaan pitkä­lettisen hapsuhelmaiseen pukuun sonnustautuneen apassinaisen, joka oli valmistautunut pitämään pitkän protestipuheen Brandon puolesta.

Satcheen Littlefeather ilmoitti Brandon kieltäytyvän ottamasta palkintoa vastaan vastalauseena Hollywoodin käytännölle kuvata intiaanit verenhimoisina villeinä.

Oscar-gaalan järjestäjät olivat tehneet Littlefeatherille etukäteen selväksi, että jos tämä yrittäisikään lukea Brandon kirjoittaman pitkän puheen kokonaan, he sulkisivat hänen mikrofoninsa.

Salista kuuluvat buuaukset hermostuttivat Littlefeatheria, mutta lopuksi hänelle myös taputettiin.

Elokuu 2022: Oscar-akatemia pyytää anteeksi Littlefeatherilta

Oscar-akatemia on esittänyt virallisen anteeksipyynnön Sacheen Littlefeatherille 49 vuotta sen jälkeen, kun tämä piti kuuluisan puheensa Oscarien jakotilaisuudessa vuonna 1973.

Puheen seurauksena Littlefeatheria kiusattiin ja ahdisteltiin, ja hän joutui kokemaan syrjintää työelämässä. Akatemian presidentti David Rubin kuvaili anteeksipyynnössä Littlefeatherin kohtelua kohtuuttomaksi ja epäoikeudenmukaiseksi.

”Osoittamasi rohkeus on jäänyt tunnustamatta aivan liian kauan. Esitämme sen vuoksi sinulle syvimmät pahoittelumme sekä vilpittömän ihailumme”, Oscar-akatemian anteeksipyynnössä sanotaan.

Sacheen Littlefeather vastasi anteeksipyyntöön lämpimästi ja huumorilla.

”Akatemian minulle esittämästä anteeksipyynnöstä haluan sanoa, että me intiaanit olemme hyvin kärsivällisiä – onhan kulunut vain 50 vuotta! Meidän on säilytettävä huumorintajumme kaikkina aikoina. Se on meidän eloonjäämisstrategiamme.” Littlefeather totesi.

Katso Littlefeatherin puhe

Oscar-gaala 2022 tullaan muistamaan vuosia yhdestä episodista:

Koomikko Chris Rock kääntyi lavalla näyttelijä Jada Pinkett Smithin puoleen ja sanoi, että tuskin malttaa odottaa näkevänsä tämän ”G.I. Jane 2:ssa” – viittaus Pinkett Smithin kaljuksi ajeltuun päähän.

Seuraavaksi Jada Pinkett Smithin aviomies Will Smith marssi raivoissaan lavalle ja mottasi Rockia kuuluvasti. Sen tehtyään hän asteli paikalleen ja karjui Chris Rockille:

”Keep my wife’s name out of your fucking mouth!”

Katso, kuinka Will Smith mottaa Chris Rockia:

Jada Pinkett Smith ei ole ajellut hiuksiaan huvin vuoksi, vaan hän sairastaa autoimmuunitauti alopeciaa, joka aiheuttaa ihokarvojen ja hiusten lähtöä, ja hän on kertonut sairaudestaan myös avoimesti sosiaalisessa mediassa.

Seurasi hetken hämmennys, minkä jälkeen Chris Rock totesi hölmistyneenä: ”Will Smith veti minua juuri turpaan.”

Myöhemmin samana iltana Will Smith nousi lavalle vastaanottamaan parhaan miespääosan Oscarin elokuvasta ”King Richard – Williamsien tarina” ja sai raikuvat aplodit.

Alaston mies pyyhälsi näyttämölle Oscar-gaalassa

Vuoden 1974 Oscar-gaalan isäntä, brittiläinen näyttelijä David Niven, oli juuri esittelemässä Elizabeth Tayloria, kun näyttämölle pinkaisi alaston mies. Robert Opel -niminen viuhahtaja teki voitonmerkin ja sai yleisössä aikaan melkoisen kohahduksen.

Moni seikka viittaa siihen, että spontaanilta vaikuttanut viuhahdus oli järjestäjien suunnittelema julkisuustemppu. Opel ei koskaan kertonut itse julkisuudessa tempauksen taustoista. Hänet ammuttiin vuonna 1979.

Katso vuoden 1974 Oscar-gaalan viuhahdus

Pohatta vei Oscarit Orson Wellesilta

Ohjaaja ja näyttelijä Orson Welles sai huomata, ettei rikkaiden varpaille kannattanut tallata.

Orson Welles piirsi Citizen Kane -elokuvassaan tarkan henkilökuvan talous- ja sanomalehtimies Randolph Hearstista, tai ainakin elokuvan suututtama Hearst oli itse sitä mieltä.

Ensin Hearst yritti estää elokuvan jakelun siinä onnistumatta. Sen jälkeen hän kielsi omistamiaan lehtiä mainitsemasta filmiä ja käytti vaikutusvaltaansa ja verkostojaan Hollywoodissa, jotta elokuva-akatemian jäsenet eivät äänestäisi elokuvaa.

Painostus tuotti tulosta, ja Citizen Kane sai vuonna 1942 vain yhden Oscarin. Hearst tiettävästi oli loukkaantunut etenkin siitä, että hänen rakastajattarensa kuvattiin elokuvassa lahjattomaksi laulajattareksi.

Sotadraama hävisi huoltajuuskiistalle

Vaikka elokuva olisi täynnä koskettavaa draamaa ja toimintaa, se ei aina riitä voittoon.

Vuonna 1979 monet olivat yhtä mieltä siitä, että elokuva Kramer vastaan Kramer ja Dustin Hoffman huoltajuudesta taistelevana isänä olivat loistavia. Harva piti sitä silti Francis Ford Coppolan Vietnamin sotaa käsittelevää Ilmestyskirja. Nyt -elokuvaa parempana.

Silti Kramer vastaan Kramer voitti vuonna 1980 sekä parhaan elokuvan että parhaan ohjauksen Oscarit ja Ilmestyskirja. Nyt keräsi vain pari vähäarvoisempaa Oscaria. Politiikka ja Holly­woodin juonittelut vaikuttivat palkintojen jakautumiseen.

Michael Ciminon niin ikään Vietnam-aiheinen elokuva Kauriin­metsästäjä oli valittu parhaaksi elokuvaksi jo edellisenä vuonna, eivätkä monet elokuva-akatemian jäsenistä halunneet Vietnamin sotaa käsittelevän filmin voittavan kahtena peräkkäisenä vuonna.

Barbra Streisandin asusta näkyi läpi

Yksi Oscar-gaalojen kuuluisimmista asuista ei ollut iltapuku, vaan muistutti lähinnä oloasua tai pyjamaa. Sellainen oli Arnold Scaasin Barbra Streisandille vuoden 1969 Oscar-tilaisuuteen suunnittelema asu, joka sai aikaan suuren kohun ja pääsi lehtien etusivuille. Luomus oli tarkoitettu hämyisään valaistukseen, ja voimakas valaistus muutti sen läpinäkyväksi.

”En huomannut sitä sovittaessani”, Streisand kertoi myöhemmin lehdistölle. Streisand käveli tyynesti näyttämölle ottamaan vastaan Oscarin roolistaan Funny Girl -elokuvassa. Kun hän kääntyi poistuakseen, puku osoittautui vieläkin paljastavammaksi. Gaalan kohauttavimpien asujen ”kisan” voidaan katsoa alkaneen tästä hetkestä.

Katso Barbara Streisandin kiitospuhe läpikuultavassa asussa

Spielberg on sivuutettu monta kertaa

Ohjaaja Steven Spielberg jahtasi 1980-luvulla turhaan parhaan elokuvan Oscaria. Huolimatta jymymenestyksistä (muun muassa E.T., Kadonneen aarteen metsästäjät, Tappajahai ja Kolmannen asteen yhteys) akatemia sivuutti hänet toistuvasti.

Vuonna 1986 hän saavutti kiusallisen ennätyksen saamalla peräti 11 ehdokkuutta mutta ei yhtään Oscaria filmistä Häivähdys purppuraa.

Vasta vuonna 1993 Spielbergin Schindlerin lista palkittiin parhaana elokuvana.