OSCAR-gaala: Suurimmat skandaalit

Yhdysvaltojen elokuva-akatemia on vuodesta 1929 jakanut vuosittain niin sanottuja Oscareita parhaiksi katsomilleen elokuville. Jakoperusteet ovat usein herättäneet keskustelua, ja skandaaleja on koettu niin kulisseissa kuin esiintymislavallakin.

perjantai 2. maaliskuuta 2018

Alaston mies pyyhälsi näyttämölle Oscar-gaalassa

Vuoden 1974 Oscar-gaalan isäntä, brittiläinen näyttelijä David Niven, oli juuri esittelemässä Elizabeth Tayloria, kun näyttämölle pinkaisi alaston mies. Robert Opel -niminen viuhahtaja teki voitonmerkin ja sai yleisössä aikaan melkoisen kohahduksen.

Moni seikka viittaa siihen, että spontaanilta vaikuttanut viuhahdus oli järjestäjien suunnittelema julkisuustemppu. Opel ei koskaan kertonut itse julkisuudessa tempauksen taustoista. Hänet ammuttiin vuonna 1979.

Katso vuoden 1974 Oscar-gaalan viuhahdus

Pohatta vei Oscarit Orson Wellesilta

Ohjaaja ja näyttelijä Orson Welles sai huomata, ettei rikkaiden varpaille kannattanut tallata.

Orson Welles piirsi Citizen Kane -elokuvassaan tarkan henkilökuvan talous- ja sanomalehtimies Randolph Hearstista, tai ainakin elokuvan suututtama Hearst oli itse sitä mieltä.

Ensin Hearst yritti estää elokuvan jakelun siinä onnistumatta. Sen jälkeen hän kielsi omistamiaan lehtiä mainitsemasta filmiä ja käytti vaikutusvaltaansa ja verkostojaan Hollywoodissa, jotta elokuva-akatemian jäsenet eivät äänestäisi elokuvaa.

Painostus tuotti tulosta, ja Citizen Kane sai vuonna 1942 vain yhden Oscarin. Hearst tiettävästi oli loukkaantunut etenkin siitä, että hänen rakastajattarensa kuvattiin elokuvassa lahjattomaksi laulajattareksi.

Tuntematon tuli ja korjasi potin

Harva muistaa Vihreä oli laaksoni -elokuvaa, vaikka se vei sekä parhaan elokuvan että ohjauksen Oscarit Citizen Kanen nenän edestä. Elokuva tuotti kuusi miljoonaa dollaria, kun taas Citizen Kane on tähän mennessä kerännyt kokoon 1,6 miljardia!

Brando lähetti lavalle intiaanin

Marlon Brando palkittiin vuonna 1973 parhaana miesnäyttelijänä roolistaan Kummisedän Vito Corleonena. Brando ei saapunut vastaanottamaan palkintoaan vaan lähetti sijastaan pitkä­lettisen hapsuhelmaiseen pukuun sonnustautuneen apassinaisen, joka oli valmistautunut pitämään pitkän protestipuheen Brandon puolesta.

Satcheen Littlefeather ilmoitti Brandon kieltäytyvän ottamasta palkintoa vastaan vastalauseena Hollywoodin käytännölle kuvata intiaanit verenhimoisina villeinä.

Oscar-gaalan järjestäjät olivat tehneet Littlefeatherille etukäteen selväksi, että jos tämä yrittäisikään lukea Brandon kirjoittaman pitkän puheen kokonaan, he sulkisivat hänen mikrofoninsa. Salista kuuluvat buuaukset hermostuttivat Littlefeatheria, mutta lopuksi hänelle myös taputettiin.

Katso Littlefeatherin puhe

Toimintafilmi pärjää huonosti

Yhdysvaltojen elokuva-akatemian jäsenistä suurin osa on näyttelijöitä. Suuret, yleisön suosimat toimintadraamat eivät usein saa Oscareita, kun kriteerinä on hyvä näyttelijäntyö. Esimerkiksi Dustin Hoffman ja Meryl Streep voittivat Oscarit rooleistaan filmissä Kramer vastaan Kramer, mikä edisti elokuvan valitsemista myös vuoden parhaaksi Ilmestyskirja. Nyt -sotadraaman kustannuksella.

Sotadraama hävisi huoltajuuskiistalle

Vaikka elokuva olisi täynnä koskettavaa draamaa ja toimintaa, se ei aina riitä voittoon.

Vuonna 1979 monet olivat yhtä mieltä siitä, että elokuva Kramer vastaan Kramer ja Dustin Hoffman huoltajuudesta taistelevana isänä olivat loistavia.

Harva piti sitä silti Francis Ford Coppolan Vietnamin sotaa käsittelevää Ilmestyskirja. Nyt -elokuvaa parempana. Silti Kramer vastaan Kramer voitti vuonna 1980 sekä parhaan elokuvan että parhaan ohjauksen Oscarit ja Ilmestyskirja. Nyt keräsi vain pari vähäarvoisempaa Oscaria. Politiikka ja Holly­woodin juonittelut vaikuttivat palkintojen jakautumiseen.

Michael Ciminon niin ikään Vietnam-aiheinen elokuva Kauriin­metsästäjä oli valittu parhaaksi elokuvaksi jo edellisenä vuonna, eivätkä monet elo­kuva-akatemian jäsenistä halunneet Vietnamin sotaa käsittelevän filmin voittavan kahtena peräkkäisenä vuonna.

Barbra Streisandin asusta näkyi läpi

Yksi Oscar-gaalojen kuuluisimmista asuista ei ollut iltapuku, vaan muistutti lähinnä oloasua tai pyjamaa. Sellainen oli Arnold Scaasin Barbra Streisandille vuoden 1969 Oscar-tilaisuuteen suunnittelema asu, joka sai aikaan suuren kohun ja pääsi lehtien etusivuille.

Luomus oli tarkoitettu hämyisään valaistukseen, ja voimakas valaistus muutti sen läpinäkyväksi. ”En huomannut sitä sovittaessani”, Streisand kertoi myöhemmin lehdistölle.

Streisand käveli tyynesti näyttämölle ottamaan vastaan Oscarin roolistaan Funny Girl -elokuvassa. Kun hän kääntyi poistuakseen, puku osoittautui vieläkin paljastavammaksi. Gaalan kohauttavimpien asujen ”kisan” voidaan katsoa alkaneen tästä hetkestä.

Katso Barbara Streisandin kiitospuhe läpikuultavassa asussa

Spielberg on sivuutettu monta kertaa

Ohjaaja Steven Spielberg jahtasi 1980-luvulla turhaan parhaan elokuvan Oscaria. Huolimatta jymymenestyksistä (muun muassa E.T., Kadonneen aarteen metsästäjät, Tappajahai ja Kolmannen asteen yhteys) akatemia sivuutti hänet toistuvasti.

Vuonna 1986 hän saavutti kiusallisen ennätyksen saamalla peräti 11 ehdokkuutta mutta ei yhtään Oscaria filmistä Häivähdys purppuraa. Vasta vuonna 1993 Spielbergin Schindlerin lista palkittiin parhaana elokuvana.

Lue lisää

Brown & Pinkston: Oscar Dearest: Six Decades of Scandal, Politics and Greed Behind Hollywood's Academy Awards, 1927-1986, Harpercollins, 1988. 

Ehkä sinua kiinnostaa...