Miten ensimmäiset elävät kuvat otettiin?

Mikä kamera pystyi 1800-luvulla ottamaan niin monta kuvaa minuutissa, että liike voitiin tallentaa kuvasarjana?

Hevosen ravin tallensi 24 kameraa

Nopeita kameroita ei ollut, kun valokuvauksen pioneerit alkoivat tehdä kuvasarjoja esimerkiksi ihmisten ja eläinten liikkeestä. Kuvaajien piti käyttää mielikuvitustaan pystyäkseen ottamaan useita kuvia muutamassa sekunnissa.

Kun Eadweard Muybridge vuonna 1878 halusi kuvata ravaavan hevosen liikkeen, hän asetti 24 kameraa vierekkäin. Muybridge jännitti juoksuradalle ohuita lankoja radalle, jotka oli kiinnitetty kameroihin, ja kun hevonen osui lankoihin, kamera otti kuvan. Kuvasarjallaan Muybridge todisti ensimmäisenä, että hevosen kaikki neljä jalkaa ovat yhdessä ravin vaiheessa ilmassa.

12 kuvaa sekunnissa

Eläinten liike kiehtoi myös ranskalaista Étienne-Jules Mareytä, joka kehitti vuonna 1882 ”valokuvakiväärin”. Se otti 12 kuvaa sekunnissa, ja sillä Marey saattoi tutkia esimerkiksi lintujen siivenlyöntejä ja urheilijoiden liikkeitä sarjoina. Mareyn keksintö innoitti Lumièren veljeksiä, jotka esittelivät vuonna 1895 kinematografinsa ja tekivät monia muitakin elokuvaan liittyviä keksintöjä.

Etienne-Jules Marey. Kuva: AKG Images, David Monniaux & Corbis/All over

Mareyn ”valokuvakivääri”. Marey suuntasi kiväärin kuvauskohteeseen. Tarvittava valo tuli piipusta. Kun Marey veti liipaisimesta, koneisto käynnistyi. Kuva: AKG Images, David Monniaux & Corbis/All over

Koneisto pyöritti aseeseen kiinnitettyä levyä, jonka pyöriessä kuvasarja tallentui filmille. Kuva: AKG Images, David Monniaux & Corbis/All over