X Filme
Babylon Berlin.

Loistava sarja kuvaa Saksan demokratian kuolemaa

Saksalainen ”Babylon Berlin” -sarja tempaa katsojan Saksan historian myrskyisimpiin kuuluvan ajanjakson pyörteisiin. Sarjan juoni on fiktiivinen mutta aikakauden kuvaus loistokasta.

1920-luku oli Berliinissä taiteen – ja seksuaalisen vapautumisen – kulta-aikaa.

Kirjailija Stefan Zweig kuvaili Berliiniä ”Babylonin portoksi”, joka viekoitteli kansan tuhoon tanssilla, drag-esityksillä, homoseksuaalisuudella, prostituutiolla ja huumeilla.

Raamatussa Babylonia kuvataan haureuden ja väkivallan tyyssijaksi – ja siitä Babylon Berlin -sarjan nimikin juontuu.

Sarja vie katsojan 1920-luvun Berliinin vapaamielisiin yökerhoihin, jotka suorastaan tihkuivat seksiä ja huumeita.

Berliini ei kuitenkaan ole vain hedonismin ja moraalisen rappion pesäke, vaan se on myös modernin aikakauden ja vapauden hehkuva symboli.

Muinaisen Babylonin tavoin Berliinin ja Saksan orastavan demokratiankaan tarina ei pääty hyvin.

Hyperinflaatio, vallankaappausyritykset ja poliittinen kuohunta syöksivät tasavallan kaaokseen, mikä mahdollisti Hitlerin valtaannousun ja johti lopulta toiseen maailmansotaan.

Sarjan kaikki neljä kautta ovat katsottavissa HBO Maxissa. Ne herättävät Saksan riehakkaan 20-luvun elävästi henkiin ja tempaisevat katsojan mukaan juhlien pyörteisiin synkkien pilvien kerääntyessä jo horisonttiin.

Video

Natsit väijyvät jo varjoissa

Babylon Berlin -sarja perustuu Volker Kutscherin romaaneihin Babylon Berlin, Mykkä kuolema ja Goldstein. Se on kudelma kekseliäitä juonenkulkuja ja hahmoja, kuten venäläisiä vastavallankumouksellisia, korruptoituneita poliiseja, kauniita tanssityttöjä ja vallanhimoisia poliitikkoja.

Tarinan päähenkilöt ovat rikoskomisario Gereon Rath ja köyhä nuori Charlotte Ritter, joka työskentelee öisin prostituoituna Moka Efti -yökerhossa ja päivisin poliisin murhaosaston konttorissa.

https://historianet.fi/rikokset/tosielaman-babylon-berlin-rikostutkija-selvitti-298-murhaa

Babylon Berlin.
© X Filme

Sarja: Äärioikeisto piinaa juutalaista poliisipäällikköä

August Benda on Berliinin poliisivoimien johtaja. Hän on juutalainen ja lisäksi sosiaalidemokraatti, ja siksi oikeistolaisten ja juutalaisvastaisten tahojen vihaama.

© Wikimedia Commons

Todellisuus: Poliisipäällikkö pakeni viime hetkellä

Oikeasti Berliinin poliisipäällikkö oli nimeltään Bernhard Weiss, mutta hän oli sekä juutalainen että Weimarin tasavallan kannattaja. Hän pakeni Saksasta kaksi päivää ennen Hitlerin valtaannousua.

Historiafanaatikkoja voi ärsyttää se, että sarja sekoittaa luovasti fiktiota ja historiallisia faktoja. Tositapahtumat, kuten vuoden 1929 pahamaineiset toukokuun mellakat – niin sanottu Blutmai eli ”verinen toukokuu” – joissa 31 siviiliä kuoli ja satoja loukkaantui yhteenotoissa poliisin kanssa, linkittyvät kuvitteellisiin tapahtumiin, kuten kullan salakuljettamiseen Neuvostoliitosta ja Berliinin alamaailman pornorenkaan poliisitutkintaan.

Babylon Berlin kuvaa vaikuttavasti, miten eriarvoisuus ja demokratian ja tasavallan vastaiset hyökkäykset vähitellen lisääntyvät. Sarjan kahden ensimmäisen kauden aikana Hitler mainitaan vain kerran ohimennen, mutta se on tarkoituksellista: harva piti natseja todellisena uhkana ennen kuin oli liian myöhäistä.

Babylon Berlin.
© X Filme

Sarja: Murheet unohtuvat tanssilattialla

Monet sarjan ikimuistoisimmista hetkistä sijoittuvat yökerho Moka Eftiin – mukaan lukien 11 minuutin pituinen laulu- ja tanssikohtaus kiihkeine jazzrytmeineen ja naisine pienissä banaanihameissaan.

Babylon Berlin.
© Wikimedia Commons

Todellisuus: Berliini oli täynnä eroottisia tanssiklubeja

Moka Efti oli oikeasti olemassa. Historioitsijoiden arvioiden mukaan Berliinissä oli yli tuhat tanssiravintolaa, jos mukaan luetaan kuuluisan Eldoradon kaltaiset homoklubit.

Juhlat kuilun partaalla

Joku voi ehkä paheksua sarjan ottamia taiteellisia vapauksia juonen ja hahmojen osalta, mutta historiallisessa kehystarinassa ei ole moitteen sijaa.

Babylon Berlin on Saksan historian kallein tv-sarja – ja sen huomaa. Pelkästään ensimmäisen kauden kuvaaminen kesti kuusi kuukautta, kohtaukset sijoittuivat yli 300:aan eri paikkaan, ja niissä esiintyi yli 5 000 avustajaa.

Babylon Berlin.
© X Filme

Sarja: 1920-luvun Alexanderplatz luotiin tietokoneella

Yhdessä kohtauksessa Charlotte Ritter ylittää Berliinin keskustassa Alexanderplatzin, jonka reunalla sijainnut kuuluisa Jonass & Co -rakennus on luotu uudelleen tietokonegrafiikan ja valokuvamanipulaation avulla.

Babylon Berlin.
© Wikimedia Commons

Todellisuus: Maamerkkiä ei ollut vielä olemassa

Jonass & Co -rakennusta ei ollut olemassa Weimarin tasavallan aikana, sillä se rakennettiin vasta vuonna 1934 eli yli vuosi Hitlerin valtaannousun jälkeen.

Sarjan tekijät palasivat ajassa taaksepäin ja loivat uudelleen 1920-luvun Berliinin katukuvan, arkkitehtuurin ja ilmapiirin yhdistelemällä fyysisiä kulisseja ja digitaalisia tehosteita. Unohtumattominta antia on kaupungin kuuluisien yökerhojen, kuten Moka Eftin, kuvaus.

Babylon Berlin koukuttaa katsojan kiehtovalla yhdistelmällä hämyisää film noiria ja historiallista draamaa.

HISTORIAN TUOMIO: 4/6 TÄHTEÄ