Kuninkaan puhe antaa hyvän kuvan 1930-luvun Lontoosta
Elokuva-arvostelu: Kuninkaan puhe: Oscareita voittanut Kuninkaan puhe -elokuva esittelee Britannian kuninkaan Yrjö VI:n ja hänen puheterapeuttinsa suhdetta, mutta elokuvassa tapahtumien aikajärjestys ei ole totuudenmukainen.
Tapahtumat:
Kuningas Yrjö VI kärsii vaikeasta änkytyksestä, joka estää häntä esiintymästä julkisesti ja ilmaisemasta tukeaan toisen maailmasodan partaalla häilyvälle kansalle. Hän saa puhevikaansa apua epätavallisia menetelmiä käyttävältä ja kiistellyltä puheterapeutilta Lionel Loguelta. Ensin näyttää siltä, että miehet eivät tule keskenään toimeen, mutta vähitellen heidän välilleen kehittyy lämmin ystävyys, ja kuningas pystyy pitämään vakuuttavan radiopuheen.
Olivatko kuninkaan ja Lionel Loguen välit niin lämpimät ja läheiset kuin filmissä kuvataan?
Kyllä. Loguen lapsenlapsen mukaan Logue ei ollut niin vapaamielinen, että olisi uskaltautunut käyttämään harjoituksissa kirosanoja, mutta heidän välilleen kehittyi vähitellen lämmin ystävyys. Kuningas osoitti kiitollisuutensa Loguelle myöntämällä tälle Royal Victorian Order -kunniamerkin.
Kuinka paljon Loguen opetus todella vaikutti kuninkaan toisen maailmansodan alussa pitämään puheeseen?
Ei niin paljon kuin elokuvassa annetaan ymmärtää. Todellisuudessa kuningas sai puheopetusta paljon pidemmän ajan eli aina vuodesta 1926. Loguen harjoitusten vaikutus alkoi kuulua kuninkaan puheessa jo vuoden kuluttua tuntien aloittamisesta. Loguesta muodostui Yrjö VI:lle kuitenkin tärkeä tuki. Hän oli aina kuninkaan lähettyvillä, kun tämä puhui kansalle toisen maailmansodan aikana.
Kuinka paljon Churchill todellisuudessa tuki kuningasta?
Elokuvan Churchillin hahmo ei ole kovin uskottava. Elokuvan tekijät myöntävät, että he antoivat Churchillille tunnettuna historiallisena henkilönä tapahtumissa isomman roolin kuin nykyisin tuntemattomille sen ajan poliitikoille. Todellisuudessa Churchill ja kuningas eivät olleet ystäviä. Suoranainen virhe elokuvassa on se, että siinä annetaan ymmärtää Churchillin tukeneen Yrjön nousemista kuninkaaksi vuoden 1936 kriisin aikana, kun kuningas Edvard VIII joutui luopumaan kruunusta. Todellisuudessa Churchill tuki Edvardia, mitä Yrjö VI:n oli niin vaikea antaa anteeksi, että hän nimitti Churchillin myöhemmin pääministeriksi vain pitkin hampain.
Oliko kuningas niin vannoutunut natsi-Saksan vastustaja kuin elokuvassa annetaan ymmärtää?
Tämä on toinen epäuskottava seikka. Kuningas esitetään hallitsijana, joka vastusti Hitlerin myöntyväisyyspolitiikkaa ja joka seisoi vankasti Churchillin rinnalla, kun tämä halusi taistella Saksaa vastaan. Todellisuudessa Yrjö VI oli ilahtunut pääministeri Neville Chamberlainin syyskuussa 1938 Münchenissa solmimasta sopimuksesta, jolla Britannia hyväksyi Saksan tekemän Tshekkoslovakian valtauksen suursodan välttämiseksi. Kun Chamberlain laskeutui Lontooseen palattuaan Münchenistä, kuningas lähetti hänelle lentoasemalle auton ja kuljettajan ja antoi Chamberlainin tervehtiä ihmisiä Buckinghamin palatsin parvekkeelta jo ennen kuin Chamberlain oli esitellyt sopimuksen parlamentissa. Elokuvassa sivuutetaan täysin se tosiseikka, että nykykäsityksen mukaan kuninkaan olisi ehkä pitänyt suhtautua toisin kasvavaan natsi-Saksan uhkaan.