Elämää Berliinin huvikortteleissa
”Elämä kabareeta”, laulaa päähenkilö Sally Bowles Cabaret-musikaalissa, joka kertoo elämästä Berliinin huvikortteleissa 1930-luvulla. Samaan aikaan natsipuolue nousee valtaan.
Cabaret-elokuva valtasi valkokankaat 1972.
Vuoden 1929 alkupuolella 24-vuotias Christopher Isherwood astuu ulos junasta Berliinissä. Hän on jättänyt taakseen yksinhuoltajaäitinsä ja lääketieteen opinnot. Kaksi vuotta aiemmin hän on debytoinut romaanillaan All the conspirators, ja nyt hän sanoo saapuneensa Berliiniin jatkamaan kirjoittamista. Totuus on kuitenkin toinen.
Opiskeluvuosinaan Oxfordin yliopistossa, ja jopa aikaisemmin, hänellä on ollut intohimo, josta hän ei ole voinut puhua, ja josta vaieten hän hädin tuskin on pystynyt elämään. Konservatiivisessa Englannissa ei ollut tähän aikaan sijaa miehille, joita toiset miehet kiehtoivat, muualla kuin vankilan sellissä.
Isherwood ja Auden Berliinissä
Berliinissä nuoresta englantilaisesta tuntui, että kaupungin dekadentissa ilmapiirissä oli helpompi hengittää.
Ystävä ja runoilija W.H. Auden oli jo hetken ollut Berliinissä, ja hän oli luvannut esitellä nuoren ja yläluokkaisen Christopherin tämän kaipaamille vaaleille saksalaisille työmiehille.
Auden piti lupauksensa ja vei Christopher Isherwoodin homobaari Cosy Corneriin, joka oli piilossa Zossenerstrasse 7:n kellarissa. Baarin seinillä oli kuvia nyrkkeilijöistä ja kilpapyöräilijöistä, ja pöydissä istui nuoria työläisiä puolityhjien olutkolpakoittensa äärellä.
Täällä hän tapasi tsekkiläisen Bubyn. He viettivät yhdessä useita päiviä ja öitä englantilaisen majapaikassa. Usein kuitenkin Isherwood istui odottamassa Bubya. Miehen saapuessa puhkesi kielten sekamelska ja mustasukkaisuusriita.
Homoseksuaali kirjailija Christopher Isherwood (vasemmalla) saapui Berliiniin 1929.
Miehet Cosy Cornerissa olivat nuoria, työttömiä ja toisinaan prostituoituja. He istuivat klubilla pelaamassa korttia, samalla kun he odottivat jonkun rikkaan ulkomaalaisen noukkivan heidät mukaansa. Harvat olivat puhtaasti homoseksuaaleja, usein he vain halusivat ansaita ylimääräistä rahaa.
Lama iski Saksaan
Työttömyyttä oli 1930-luvun alun Saksassa paljon. Muiden länsimaiden tavoin Saksa oli kärsinyt USA:ssa vuonna 1929 tapahtuneen pörssiromahduksen jälkeisestä pahasta lamasta. Lisäksi Saksaa painoivat suuret sotakorvaukset, joita maa oli velvollinen maksamaan ensimmäisen maailmansodan voittajavalloille. Yli kuusi miljoonaa saksalaista joutui työttömäksi, kun yhtiö toisensa jälkeen meni konkurssiin talouskriisin takia.
Lama aiheutti muutostilan myös demokraattiselle hallinnolle. Oli vaikeaa muodostaa toimivia hallituksia, mikä lisäsi epäilyä vakiintuneiden puolueiden suhteen. Samaan aikaan yhä useammat pistivät toivonsa ääripäissä oleville puolueille. Kommunistinen puolue kasvatti jäsenmääriään, samoin tekivät natsit.
Kommunistit osoittivat kapitalismin olevan syynä kaikkiin Saksan ongelmiin ja pitivät esikuvanaan nopeasti teollistunutta Neuvostoliittoa. Natsit sen sijaan syyttivät länsivaltoja ja "maailman juutalaisuutta" ja lupasivat, että heidän johtajansa Adolf Hitler pystyi takaamaan saksalaisille paremman tulevaisuuden.
Sally Bowles "Jäähyväisissä Berliinille"
Bubyn kanssa eletyn lyhyen rakkaussuhteen jälkeen Christopher Isherwood koki yhä intohimoisempia suhteita. Isherwood ei kuitenkaan myöhemmin kertonut varsinaisesti näistä suhteistaan tunnetuimmassa romaanissaan Jäähyväiset Berliiniille.
Romaanin Sally Bowles on töissä yökerhossa Berliinissä, jossa natsipuolue kasvattaa valtaa. Elokuvassa Cabaret Bowlesia näyttelee Liza Minnelli.
Romaanin päähenkilö on sen sijaan karismaattinen yökerholaulajatar Sally Bowles. Todellisuudessa Bowles oli nimeltään Jean Ross, ja hän asui vain pari kuukautta Christopher Isherwoodin kanssa samassa talossa ennen muuttoaan. Se kuitenkin riitti tekemään hänestä romaanin sankarittaren esikuvan, jonka Liza Minnelli myöhemmin teki eläväksi Oscar-palkitussa elokuvassa Cabaret vuodelta 1972. Homoseksuaalisuuden sanatarkkoja kuvauksia tuskin olisi voitu julkaistu vuonna 1932. Romaanissaan Jäähyväiset Berliinille Isherwood kuvaa siksi erilaisia Sally Bowlesin elämän episodeja, joilla Isherwood kertoo kokemuksista poikaystäviensä kanssa. Esimerkkinä on Rügenin saarelle suuntautunut matka, jollaisen kirjailija teki yhdessä kahden miehen kanssa.
Elokuvassa Cabaret samasta tapahtumasta syntyy kolmiodraama Sallyn ja kahden miehen välille heidän matkallaan herraskartanoon.
Kabareissa vastustettiin natseja
Kabaree oli, kuten itse elokuvassakin, kansanomainen viihdemuoto, joka sekoitti korkea- ja populäärikulttuuria, mutta viesti oli usein hyvin poliittinen. Monet taiteilijat suhtautuivat kriittisesti natsismiin ja ilmaisivat näkemyksiään satiirisissa ohjelmanumeroissa.
Adolf Hitlerin noustua valtaan 1933 Isherwood päätti lähteä Saksasta.
Isherwood jätti Berliinin
Christopher Isherwoodilla oli kaksi pidempää suhdetta Berliinissä, ensimmäinen Otto Nowakin kanssa, joka esiintyy kirjassa Jäähyväiset Berliinille, ja myöhemmin hänen suuren rakkautensa, Heinz Neddermeyerin, kanssa.
Isherwood lähti Berliinistä Neddermeyerin kanssa pian Hitlerin noustua valtaan huhtikuussa 1933. He matkustivat ympäri Euroopan kaupunkeja, jotta
Heinz sai vältettyä asepalveluksen natsi-Saksassa. Lopulta hänet karkotettiin Luxemburgista kotimaahan, jossa hänet pidätettiin. Hän sai tuomion sekä homoseksuaalisuudesta että piileskelystä kutsuntojen aikana. Vuoden pakkotyön jälkeen hän joutui palvelemaan vielä kaksi vuotta armeijassa. 1938 Heinz pääsi ehdonalaiseen ja kiirehti naimisiin naisen kanssa, jotta ei kärsisi samaa kohtaloa kuin monet kuolemanleireille lähetetyt homoseksuaalit.
Seksuaalitieteen instituutti
Jouduttuaan eroamaan Heinzista Christopher Isherwood muutti Englannista Yhdysvaltoihin ja jatkoi uraansa kirjailijana. Hän ja Heinz pitivät kuitenkin yhteyttä kirjeitse. Osan ajastaan Berliinissä Isherwood oli asunut samassa rakennuksessa, jossa oli Berliinin seksualitieteen instituutti. Sen oli perustanut Magnus Hirschfeldt 1919 tutkiakseen seksuaalipoikkeamia. Paikassa oli myös museo, joka kertoi normien rikkojista. Tässä joukossa yläluokan poika Christopher Isherwood oli tuntenut olonsa kotoisaksi. Tätä elämää hän kuvasi kirjassaan Jäähyväiset Berliinille.
Hitlerin noustua valtaan 1933 porvarillisen yhteiskunnan marginaalissa eläneiden ihmisten tilanne muuttui rajusti. Kommunisteja, juutalaisia ja homoseksuaaleja vainottiin, he joutuivat maanpakoon tai keskitysleireille. Kabaree-esityksiin ja muihin huvipaikkoihin tehtiin ratsioita, ja niiden oli lopetettava.
Magnus Hirschfeldtin instituuttiin hyökättiin, ja laitoksen kirjoja poltettiin roviolla oopperatalon ulkopuolella. Hirschfeldt itse selvisi hyökkäykseltä, koska hän oli tuolloin Ranskassa.