Ympäristötuho sulki kuningas Salomon kaivokset

Raamatun kuningas Salomo rikastui kuparikaivoksilla. Kaikki hänen seuraajansa eivät kuitenkaan enää hyötyneet kaivoksista. Israelilaistutkijoilla on teoria siitä, miksi.

Raamatun kuningas Salomo rikastui kuparikaivoksilla. Kaikki hänen seuraajansa eivät kuitenkaan enää hyötyneet kaivoksista. Israelilaistutkijoilla on teoria siitä, miksi.

Shutterstock

3 000 vuotta sitten Israelin Timnan laaksosta saatiin suuria määriä kuparia. Historioitsijoiden ja arkeologien mukaan laakson kaivokset ovat voineet inspiroida tarinoita kuningas Salomon tarunhohtoisista kaivoksista.

Raamatun mukaan Salomo rikastui kaivoksilla. Hänen jälkeläisensä eivät kuitenkaan saaneet enää tuloja Timnasta, joka sijaitsee 30 kilometrin päässä Eilatista. Kaivokset hylättiin noin vuonna 850 eaa.

Asiantuntijaryhmä seuloi kaivoksen hiilijäännöksiä ja tuli siihen tulokseen, että kaivot suljettiin polttopuupulan vuoksi. Kuparin tuottamiseen tarvittava laadukas puu loppui:

”Ajan kuluessa he [israeliitit] saivat vähemmän ja vähemmän parhaimman laatuiseksi tiedettyä puuta, ja sitä piti hakea aina vain pidemmältä”, arkeobotanisti Mark Cavanagh Tel Avivin yliopistosta kertoo.

Timnan laakson kuuluisia kivimuodostelmia kutsutaan kuningas Salomon pilareiksi. Alueen huokoinen hiekkakivi teki kuparin louhinnasta helppoa.

© Shutterstock

Roomalaiset elvyttivät kaivokset

Kuningas Salomon kaivos tappoi alueen kasviston, kun kaivoksen toimintaa varten alettiin kaataa pienempiäkin puita ja pensaita. Niillä ei kuitenkaan saatu aikaan riittävän suurta lämpötilaa laadukkaan kuparin tuotantoon.

Tutkijoiden mukaan kaivosten tuottavuus laski tällöin niin paljon, että ne suljettiin.

Kaivostoiminta elpyi vasta tuhannen vuoden päästä, kun nabatealaiset ja roomalaiset alkoivat tuottaa polttopuuta kauempaa.