Yli 4 000 vuotta sitten maksettiin kirveillä ja rannerenkailla

Länsi-Euroopassa tehtyjen kaivausten perusteella esivanhemmillamme oli jo 5 000 vuotta sitten oma ”euronsa”, joka kävi niin Puolassa, Sveitsissä kuin Saksassakin.

Länsi-Euroopassa tehtyjen kaivausten perusteella esivanhemmillamme oli jo 5 000 vuotta sitten oma ”euronsa”, joka kävi niin Puolassa, Sveitsissä kuin Saksassakin.

Helena Motycková

Kirveenterät ja rannerenkaat ovat yleisimpiä pronssikauden löytöjä. Yli sata pronssikautista esinettä läpi käyneet hollantilaiset tutkijat uskovat löytäneensä yli neljätuhatta vuotta vanhan eurooppalaisen yhteisvaluutan.

Tanskasta, Puolasta, Tšekistä, Saksasta, Ranskasta, Itävallasta ja Sveitsistä löydetyt esineet ovat hyvin samankaltaisia, kertoi apulaisprofessori Maikel Kuijpers Leidenin yliopistosta:

”Esihistoriallisella ajalla näitä esineitä käytettiin kuten euroja. Esineet olivat vakioituja niin muodoltaan kuin painoltaan, ja niitä käytettiin aikoinaan maksuvälineenä rahan tapaan.”

Pronssisia kirveenteriä ja keskenään samankaltaisia pronssirenkaita on monissa Länsi-Euroopan museoissa.

© Maikel Kuijpers

Esihistoriallisena aikana ei ollut vaakoja, joilla punnita maksuvälineitä, mutta hollantilaistutkimuksen mukaan 70 prosenttia tutkituista pronssikauden renkaista painoi silti niin lähelle 195:tä grammaa, että eroa ei voinut havaita vain kädessä punnitsemalla.

Vasta myöhemmin – pronssikauden keskivaiheilla – kehitettiin tarkempia punnitusmetelmiä.

”Tuolta ajalta on löydetty ohuita pronssisia tankoja, joista murrettiin palanen, jotta juuri oikea määrä pronssia vaihtoi omistajaa”, Kuijpers selittää.

Tutkijoiden mukaan pronssikaudelta löydetyt hämmästyttävän samankaltaiset kirveenterät ja rannerenkaat viittaavat vahvasti siihen suuntaan, että niitä on käytetty maksuvälineinä.