Uusi teoria: Keskiajalla hautoja avattiin kuolleiden kunnioittamiseksi
Omituisen keskiaikaisen rituaalin tarkoitus oli vahvistaa siteitä isän puoleiseen sukuun ja kunnioittaa kuolleita perheenjäseniä.
Keskiajalla hautoja avattiin kuolleiden kunnioittamiseksi.
Haudanryöstäjät ovat olleet asialla.
Se on tullut yleensä ensimmäisenä arkeologien mieleen, kun he ovat törmänneet keskiaikaisiin hautoihin, jotka on avattu useita vuosia vainajan hautaamisen jälkeen.
Nyt uusi tutkimus Hollannista kyseenalaistaa haudanryöstöteorian.
Hautoja ei olekaan avattu arvoesineiden haalimiseksi vaan vainajien kunnioittamiseksi.
Yhteinen rituaali
Keskiajalla hautoihin pantiin usein mukaan arvokkaita esineitä, kuten koruja, aseita ja keramiikkaa. Niinpä haudat olivat varsinaisia aarreaittoja haudanryöstäjille.
Leidenin yliopiston arkeologi Martine van Haperen, joka on tutkinut 1 300:aa keskiaikaista hautaa, havaitsi tutkimuksissaan, että haudoista oli kadonnut vain sellaisia esineitä, joilla oli voimakkaan symbolinen merkitys keskiajalla.
”Hautojen avaaminen oli todennäköisesti yhteisöllinen rituaali, jossa ihmiset kokoontuivat yhdessä haudalle muistelemaan vainajaa ja ottivat mukaansa haudasta esineitä, joilla uskottiin olevan myyttisiä voimia”, van Harperen kertoo.
Kuolleiden kunniaksi
Tutkitut 1 300 hautaa sijaitsevat 11:llä eri hautausmaalla Hollannissa ja Belgiassa. 40 prosenttia haudoista oli avattu muutaman vuoden kuluttua hautaamisesta, ja suurin osa avatuista haudoista oli miesten.
Martine van Haperen selittää, että keskiajalla ihmiset pitivät isän sukua erityisen tärkeänä.
”Se voi selittää, miksi miesten hautoja on avattu enemmän kuin naisten. Elävät halusivat yksinkertaisesti vahvistaa sidettään isänsä sukuun osoittamalla kunnioitusta vainajille”, van Haperen toteaa.