Arkeologit ovat löytäneet viisi naista kuvaavaa savipatsasta Lounais-Ukrainassa Borštšivin alueella sijaitsevasta Verteban luolasta.
Patsaat ovat peräisin noin vuodelta 3000 eaa., ja arkeologit uskovat niiden valmistajien kuuluneen salaperäiseen Tripoljen kulttuuriin, joka hallitsi suurta aluetta Itä-Euroopasta myöhäisneoliittiselta kaudelta aina pronssikaudelle (6 000–2 750 eaa.).
Borštšivin paikallishistorian museon arkeologit löysivät patsaat maaliskuussa Tripoljen kulttuurin tutkijan, museon johtaja Mihailo Sohatskin johdolla.
Verteban luolaa on tutkittu jo pitkään, ja sieltä on tehty niin paljon löytöjä, että luolaa kutsutaan usein ”Dnestrin Pompejiksi” lähellä virtaavan joen mukaan.
Luola löydettiin alun perin vuonna 1829. Siellä on yli kahdeksan kilometrin verran käytäviä, joita Tripoljen kulttuurin kansat käyttivät yli 800 vuoden ajan.
Patsaista ei ole vielä julkaistu kuvia, mutta ne muistuttavat luolasta aiemmin löytyneitä patsaita. Nämä patsaat löydettiin vuonna 2016.
Kulttuuri on yhä arvoitus
Äskettäin löytyneitä patsaita on todennäköisesti käytetty kulttuurin rituaaleissa, ja arkeologit arvelevat jumalattaria esittäneiden patsaiden olleen mahdollisesti eräänlaisia talismaaneja, joiden uskottiin suojelevan kansaa pahalta. Askarruttavinta löydössä oli kuitenkin se, että patsaat oli kätketty luolan seinässä olleeseen syvennykseen ja peitetty varsin poikkeuksellisella tavalla.
”Naispatsaat eivät ole kulttuurissa harvinaisia, mutta näiden suojana oli käytetty villisian torahampaita”, Sohatski kertoo ja korostaa, että asetelma on täysin ainutlaatuinen eikä vastaavaa ole aiemmin nähty Itä-Euroopassa.
Villisikojen jäännöksiä on löydetty Tripoljen kulttuurin ajalta vain vähän, mutta Sohatskin mukaan kansalla on toisaalta ollut tapana elvyttää aika ajoin vanhoja kulttuurisia perinteitä, ja esimerkiksi keramiikkaesineissä on käytetty myös vanhemmalta ajalta periytyneitä koristekuvioita.
Tutkijan mukaan onkin mahdollista, että jokin alueella aiemmin asunut kansa on tavannut palvoa villisikaa, ja Tripoljen kulttuurissa on vaalittu osaltaan tätä perintöä.
Uusi löytö avaa kuitenkin vain yhden näkökulman salaperäiseen Tripoljen kulttuuriin, jonka suhteen arkeologit ovat edelleen jokseenkin ymmällään. Kansa esimerkiksi rakensi suuria asuinalueita, mutta niitä asutettiin vain noin 60–80 vuoden ajan, minkä jälkeen ne tuhottiin tai poltettiin toistaiseksi tuntemattomista syistä.
Tutkijat arvelevat, että jokseenkin karussa ja vaikeakulkuisessa Verteban luolassa ei ole asuttu vaan sitä on käytetty pääasiassa uskonnollisiin rituaaleihin.
Uusien löytöjen avulla tutkijat toivovat saavansa vähitellen entistä kattavamman kuvan Itä-Euroopan ja etenkin Ukrainan varhaisen historian keskeisestä kulttuurista.
Tripoljen kulttuuri tunnetaan muun muassa kauniista keramiikasta, jota löytynyt myös Verteban luolasta.