Tutkijat kiistelevät Pompejin raunioilla
Pompeji on arkeologinen kultakaivos, jossa käytetään miljoonia kaivauksiin ja tutkimuksiin joka vuosi. Tulivuoritutkijat haluavat nyt hillitä arkeologien kaivausintoa, koska kaivauksista on heidän mukaansa enemmän haittaa kuin hyötyä.
Pompejin ylle vyöryneen pyroklastisen pilven alle jääneen roomalaisen luuranko.
Pompejissa on käynnissä kuuma ammatillinen kiista, kun arkeologit ja vulkanologit taistelevat oikeudesta ainutlaatuiseen antiikin ajan kaupunkiin, joka hautautui tuhkaan ja tulikiveen Vesuvius-tulivuoren purkautuessa vuonna 79.
Konflikti alkoi vuonna 2012, kun EU ja Italian hallitus myönsivät yli 100 miljoonaa euroa suureen restaurointiprojektiin, jonka tarkoitus oli pysäyttää kaupungin jo 1950-luvulla alkanut turmeltuminen. Vuonna 1956 kaupungissa oli 64 rakennusta avoinna yleisölle, vuonna 2010 niitä oli enää 10.
Vulkanologit tuntevat joutuneensa syrjään
Pompejissa tehdään paljon arkeologista tutkimusta, mutta tulivuoritutkijat eivät iloitse runsaista kaivauksista. He pelkäävät niiden tuhoavan vulkaanista materiaalia, josta saataisiin tietoa itse purkauksesta. Tämä tieto voisi auttaa suojelemaan niitä 600 000 ihmistä, jotka nykyään elävät Vesuviuksen vaikutuspiirissä.
Tutkijat ovat niin turhautuneita, että he ovat kirjoittaneet Nature-lehdelle avoimen kirjeen, jossa he tuovat huolensa julki.
”He [arkeologit] eivät ymmärrä, että arkeologian innossaan he aiheuttavat tuhoa tulivuoritutkimukselle”, kertoo Roma Tre -yliopiston vulkanologian professori Roberto Scandone.
Tutkijat ovat myös tyytymättömiä siihen, että heiltä on kielletty pääsy moniin kaupungin paikkoihin, joihin päästetään kuitenkin median edustajia, jos tehdään arkeologinen löytö.
Napolissa tehdään yhteistyötä
Pompejin arkeologisen alueen edustajat vastaavat, että he tekevät yhteistyötä Napolin yliopiston vulkanologien kanssa. Heidän mukaansa Pompeji lienee riittävän suuri, jotta sinne mahtuu molemman tutkimusalan edustajia.