Aina siitä asti, kun yhdysvaltalainen Hiram Bingham vuonna 1911 löysi Machu Picchun rauniot, tutkijat ovat pohtineet, miksi inkat päättivät rakentaa loisteliaan kaupungin niin korkealle vuorille kauaksi kaikesta. Nyt eteläamerikkalainen geologi arvelee löytäneensä kysymykseen vastauksen.
Rualdo Menegat Rio Grande do Sulin osavaltionyliopistosta Brasiliasta on tarkastellut Machu Picchun lähiympäristöä satelliittikuvista. Inkat eivät rakentaneet kaupunkiaan korkealle vaikeakulkuisille vuorille huolimatta maantieteestä vaan sen vuoksi.
Machu Picchun rakennuksissa ei ole käytetty laastia. Inkat saivat kivet sopivaan täydellisesti toisiinsa ilman sitäkin.
Luonnon omat rakennuskivet
Menegatin tutkimus osoittaa, että Machu Picchun alla olevassa kallioperässä on lukemattomia geologisia siirroksia, jotka risteävät toisensa. Vuosituhansien aikana siirrokset ovat pirstoneet kallioita yhä pienempiin paloihin. Tämä on helpottanut rakennuskiviksi sopivien lohkareiden irrottamista ja kuljettamista.
Inkojen ei Menegatin mukaan toisin sanoen tarvinnut kuljettaa valtavaan rakennushankkeeseensa tarvittavia kiviä alueelle jokia pitkin ja vuoren rinteitä ylös. Paikallinen luonto tarjosi kaikki rakennuskivet, jotka inkojen tarvitsi vain muotoilla sopiviksi.
Rualdo Menegat selittää, että usea muukin 1400-luvun inkakaupunki rakennettiin geologisten siirroslinjojen tuntumaan, mikä varmasti vauhditti niiden rakennustöitä.
