Elokuun 24. päivä vuonna 79 jaa. Vesuvius-tulivuori sylki tuhkaa ja hohkakiveä vilkkaan eteläitalialaisen Pompejin kaupungin ylle. Tuhkakerros tukahdutti kaiken elävän ja säilöi ihmisiä, eläimiä ja kokonaisia rakennuksia niin, että tuhkan alle jääneissä kohteissa aika näytti pysähtyneen, kun niitä päästiin tutkimaan satoja vuosia myöhemmin.
Tämä koski myös kaupungin freskoja eli seinämaalauksia, jotka oli tehty sekoittamalla värijauheita kosteaan kalkkiin.
Värit olivat lähes yhtä kirkkaat kuin silloin, kun freskot oli aikoinaan maalattu, mutta arkeologeilla oli silti edessään visainen ongelma. Tulivuorenpurkauksen yhteydessä maa oli järissyt niin, että rakennukset olivat sortuneet ja suurin osa freskoista oli löydetty eri kokoisina palasina kaupungin raunioista.
Yksi järistyksen tuhoamista taloista oli pääkadulla seissyt mahtava Casa dei Pittori al Lavoro, jonka arkeologit löysivät vuonna 1987.
Koska tutkijat eivät tienneet, mitä freskot esittivät, palasten kokoaminen oikeaan järjestykseen näytti mahdottomalta tehtävältä. Niinpä freskojen palat pakattiin laatikoihin ja pantiin varastoon säilöön.