Vuonna 1912 lakimies ja harrastaja-arkeologi Charles Dawson esitteli maailmalle fossiilistuneita kallon ja leuan luita apinoiden ja ihmisten välisenä ”puuttuvana renkaana”.
Löytö sai valtavaa julkisuutta ja tunnustusta, kunnes noin 50 vuotta myöhemmin brittitutkijat paljastivat, että koko juttu oli huijausta ja että fossiilit olivat orangin ja nykyihmisen luita. Huijauksen tekijästä ei kuitenkaan ollut täyttä varmuutta.
Lue koko tarina historiallisesta huijauksesta
Tekijänä vain yksi henkilö
Paleoantropologi Isabelle De Grooten johtama tutkijaryhmä uskoo nyt selvittäneensä tekijän.
Tutkijaryhmä kertoi löydöstään: ”Tietokonekerroskuvaus paljasti, että luita ja hampaita oli täytetty hiekalla, jota oli tiivistetty pienillä kivillä.”
Kaikki luut oli käsitelty niin yhdenmukaisella tavalla, että tekijänä on melko varmasti ollut yksi ja sama henkilö. Hän on yrittänyt lisätä luiden painoa tehdäkseen niistä yhtä raskaat kuin muinaisen ihmisen fossiilijäännökset olisivat.
Dawson on pääepäilty
DNA-analyysi tukee tutkijoiden teoriaa, sillä leuka ja hampaat olivat peräisin yhdeltä orangilta. Tutkijoilla on myös epäilys siitä, kuka luita on käsitellyt.
”Pääepäiltymme on Dawson. Hän oli ainoa, joka oli paikalla joka ainoan löydön tekohetkellä, ja ainoa, joka oli nähnyt löytöpaikan numero 2.”