Riikka Saarinen / Turku Museum Center & rarrarorro/Shutterstock.com
Ristiretki, Suomi, miekka

Suomesta löydettiin ristiretkeläisen hautapaikka

Maalämpökaivauksissa löytynyt ristiretkiajan miekka on paljastanut arkeologeille tutkimattoman palasen Suomen historiaa. Tienoo osoittautui dramaattisen ajan hautapaikaksi.

Maanomistaja yllättyi Lounais-Suomen Salossa perusteellisesti, kun hän tarkisti peltojaan loppukesällä.

Maalämpökaivannosta peräisin olevassa multakasassa törrötti rautapala.

Maanomistaja veti rautapalasta, ja hän huomasi yhtäkkiä pitelevänsä kädessään miekkaa. Miekka oli kolhiintunut mutta ehjä ja selvästi ikivanha.

Arkeologi Juha Ruohonen Turun yliopistosta kutsuttiin välittömästi paikalle. Tutkiessaan miekkaa arkeologi huomasi, että se ei ollut vain vanha, vaan se oli äärimmäisen harvinainen muinaisjäännös Suomen varhaisilta vuosilta.

"Miekka on tyypillinen ristiretkiajalle (1050–1150), sillä siinä on tankomainen, suora väistin (terän ja kahvan välinen poikkitanko, toim. huom.) ja kolmisivuinen, pullean soikea ponsi", Ruohonen kertoi lehdistötiedotteessa.

Alueella tehtyjen lisätutkimusten jälkeen selvisi, että kyseessä oli todella hauta, joka sijaitsi lähellä kaupungin vanhaa keskiaikaista kirkkoa. Arkeologit löysivät haudasta ihmisluita, raudanpalasia ja 30 pronssisella ruusukkeella koristellun soljellisen vyön.

Hautalöydöt valaisevat unohdettua menneisyyttä

Löytö on merkittävä, sillä tämän ajanjakson arkeologiset löydöt ovat Suomessa tuiki harvinaisia.

1100-luku oli väkivallan ja levottomuuksien aikaa alueella, josta myöhemmin tuli Suomi. Eurooppalaisten Pyhään maahan tekemien ristiretkien innoittamana silloinen Ruotsi käynnisti ristiretken Suomen alueelle.

Kääntämällä suomalaiset kristinuskoon Ruotsi toivoi saavansa alueen ja siten tärkeät idän kauppareitit hallintaansa.

Ristiretki, Suomi, vyönsolki

Ristiretkeläisen vyö oli koristeltu 30 pronssisella ruusukkeella. Pronssikoristeiden lisäksi tutkijat löysivät myös osia ristiretkeläisen vaatteista.

© Juha Ruohonen / University of Turku, archaeology

Historioitsijat tietävät vain vähän siitä, miten ristiretket Suomeen etenivät, mikä johtuu osittain löydösten puutteesta ja osittain siitä, että varhaisimmat kirjalliset lähteet kirjoitettiin muistiin vasta 1200-luvun lopulla.

Salon löytö voi siis auttaa valaisemaan ajanjaksoa, joka on monella tapaa edelleen mysteeri. Löytö oli poikkeuksellinen, sillä ristiretkeläisen hauta ei ollut ainoa.

Paikka osoittautui kokonaiseksi hautausmaaksi. Tähän mennessä arkeologit ovat löytäneet yhteensä kahdeksan hautaa, ja he odottavat löytävänsä niitä lisää – ehkä jopa sata hautaa.

Miekan ja muiden esineiden tutkimukset ovat täydessä vauhdissa, ja niiden odotetaan valmistuvan vuonna 2024.