Kaikki alkoi 1 700 vuotta vanhasta tunikasta.
Arkeologi Lars Holger Pilø löysi vuonna 2011 kollegansa kanssa muinaisen vaatteen, joka oli noussut esiin sulavasta jäätiköstä Lomseggenin vuorella Etelä-Norjassa. Hän alkoi heti miettiä, mitä muuta jäässä piileskeli.
Kun muu ryhmä pakkasi arvokkaan löydön, hän ja toinen arkeologi vaelsivat kauemmaksi ja seurasivat vuoriston sumun kätkemää sulavan jään reunaa.
Pilø kurkisti pimeyteen ja huomasi pian olevansa avoimella paikalla, jossa oli esineitä. Ne eivät olleet nähneet päivänvaloa satoihin vuosiin. Rikkinäiset kelkat, työkalut ja muut yli tuhannen vuoden takaisen arkielämän jäljet olivat hajallaan Lendbreenin jäätikön pinnalla, joka oli sulamassa nopeasti ilmaston lämpenemisen vuoksi.
"Tajusimme, että olimme löytäneet jotain hyvin erityistä."
Näin Lars Holger Pilø kertoi National Geographicille muutama vuosi sitten. Hän on jo vuosia johtanut Secrets of the Ice -hanketta, jonka avulla norjalaiset arkeologit ovat löytäneet tuhansia erittäin hyvin säilyneitä esineitä, jotka ovat kirjaimellisesti sulaneet irti jäästä.
Jää säilyttää kaiken upeassa kunnossa
Arkeologit olivat löytäneet ainutlaatuisen kauppareittien solmukohdan – vuoristosolan, jota oli käytetty laajasti kaupankäyntiin ja kuljetuksiin 3-luvulta jaa. aina keskiajalle. Kun muinaisnorjalaiset Opplandissa, 350 kilometriä Oslosta luoteeseen, halusivat kuljettaa kauppatavaroita tai metsästää vuoristossa, he käyttivät tätä reittiä.
Vuonna 2011 tehtyjen ensimmäisten löytöjen jälkeen norjalaiset arkeologit ovat tehneet lukemattomia tutkimuksia jään täyttämillä vuorilla ja löytäneet kaikkea keihäistä ja miekoista luihin ja muinaisiin suksiin. Jää muodostaa arkeologisen aarreaitan, koska kyseessä eivät ole tavalliset jäätiköt vaan niin sanotut jääkentät eli jääkerrostumat, jotka eivät jäätiköistä poiketen liiku.
VIDEO: Katsele joitakin Lendbreenissä tehdyistä upeista löydöistä
Sekä jäätiköt että jääkentät ovat lunta, joka on kylmyyden ja paineen vaikutuksesta muuttunut jääksi lukuisten vuosien kuluessa. Ensin lumeen ja sittemmin jäätikköön jääneet esineet työntyvät hitaasti eteenpäin ja lopulta "syljetään ulos" – harvoin kovin hyvässä kunnossa.
Jääkenttä taas sijaitsee ikiroudan päällä, joka pitää jään paikallaan. Tämä tarkoittaa, että jopa jääkentällä tuhansia vuosia sitten kadonneet esineet eivät ole murskaantuneet vaan säilyneet usein lähes ehjinä.
"Tuskin missään muussa arkeologian lajissa säilymisaste on näin hyvä", korosti norjalainen arkeologi Espen Finstad, joka on ollut mukana hankkeessa jo vuosia.
Norjalaiset viikingit rikastuivat poroilla
Arkeologit saivat selville, että erityisesti viikinkiaikana vuoristosolassa oli vilkasta liikennettä. Finstadin mukaan alue oli "viikinkien moottoritie sisämaasta rannikolle".
Vuoristo oli täynnä poroja, ja sarvien ja poronnahkojen suuret markkinat kehittyivät koko Skandinaviassa. Esimerkiksi Pohjois-Saksan Hedebystä asti on löydetty useita Opplandin poronsarvista tehtyjä viikinkiaikaisia kampoja.
Porot olivat elävä kultakaivos, ja niistä tuli jopa tärkeä pelinappula Norjan viikinkien sisäisissä valtataisteluissa. Lendsbreenin vuoristopolulta arkeologit ovat löytäneet viikinkiaikaisen asutuksen jäänteitä, joissa oli ainakin kolme taloa. Täällä ovat saattaneet asua metsästäjät – tai sitten solassa kulkeneet ovat voineet yöpyä täällä.
On todennäköistä, että matkalaiset suuntasivat kohti Norjan läntisiä vuonoja. Siellä oli useita kyliä ja mahdollisuus matkustaa laivalla muualle Skandinaviaan.
Kartta reitistä Lendbreenin jäätiköllä ja arkeologien löytämästä viikinkien kadonneesta asutuksesta. Reitti suuntautuu Länsi-Norjassa sijaitsevien vuonojen suuntaan.
Vaikka Norjan vuoristosta löytyvät löydöt ovat uskomattomia, arkeologien on vaikea olla masentumatta, kun he käyvät siellä. Ilmaston lämpeneminen tekee työn mahdolliseksi, mutta samalla arkeologit näkevät selvästi, miten jää sulaa vuosi vuodelta enemmän.
Sulaminen tapahtuu sellaista vauhtia, että he eivät useinkaan löydä muinaisia esineitä ennen kuin jäinen vesi huuhtoo ne pois ja ne menetetään, koska ne eivät säily kunnossa.
Samalla on epävarmaa, kuinka kauan työtä voidaan jatkaa, sillä suuri osa jäästä on jo kokonaan hävinnyt ja loppu katoaa nopeasti.
Norjalaisille arkeologeille Secrets of the Icen jokainen tutkimusretki on kilpajuoksua aikaa vastaan.