Stonehenge Hidden Landscapes -hankkeessa työskentelevät brittiarkeologit ovat tehneet huomiota herättävän löydön.
Muutaman kilometrin päässä Stonehengestä, joka on rakennettu vuoden 2500 eaa. tienoilla, englantilainen arkeologi löysi vuonna 1810 toisen kivikautisen muinaismonumentin, Durrington Wallsin. Nyt sen ympäristöstä on löydetty 20 valtavaa kuoppaa.
Jättimäiset kuopat kätkevät salaisuuksia
Brittitutkijat ovat löytäneet isojen kuoppien muodostaman kehän, joka ympäröi kivikauden kaupunkia.
Kivikauden suurkaupunki
Arkeologit arvioivat että Durrington Wallsin kivikautinen kylä (ajoitus noin 2800-2100 eaa.) saattoi aikanaan olla Pohjois-Euroopan suurin. Se on käsittänyt jopa tuhat rakennusta, ja siinä on voinut olla jopa 4 000 asukasta.
Kuopat ovat valtavia
Jokainen vähintään 20 kuopasta (punaiset pisteet) on läpimitaltaan 10 metriä ja syvyydeltään 5 metriä. Tutkijat arvelevat, että kuopilla on ollut seremoniallinen tai uskonnollinen merkitys.
Stonehenge sijaitsee lähistöllä
Vain muutaman kilometrin päässä hiljattain löydetyistä jättikuopista sijaitsee Stonehenge. Maailmankuulu monumentti on huomattavasti pienempi kuin se valtava järjestelmä, jonka tutkijat havaitsivat kivikautisen Durrington Wallsin (ajoitus 2800-2100 eaa.) ympäriltä.
Kuoppien läpimitta on 10 metriä ja syvyys 5 metriä. Niistä löydetyt luunkappaleet paljastavat, että ne on kaikki kaivettu Durrington Wallsin perustamisen aikaan.
Kivikaudella Durrington Walls oli yksi Pohjois-Euroopan suurimmista kaupungeista, ja tutkijat arvelivat aluksi, että kuopat olivat karjaa varten kaivettuja vesialtaita.
Kun arkeologit sitten tajusivat, että kuopat muodostivat kehän, jonka läpimitta on noin 2 kilometriä ja jonka keskus on Durrington Walls, he alkoivat pohtia asiaa uudelta kannalta.
Nyt arkeologit uskovat, että kuopilla täytyy olla jonkinlaista uskonnollista ja seremoniallista merkitystä.
Arkeologit ovat kairanneet noin 4 5000 vuotta vanhoista kuopista maanäytteitä.
”Jos Durringtonissa pidettiin erilaisia uskonnollisia juhlia uhrauksineen tai ilman, kehä saattaa rajata aluetta, jota kauemmas karja ei saanut kulkea”, toteaa Skotlannissa toimivan St. Andrewsin yliopiston professori Richard Bates.
Bates ja muut tutkijatiimi huomauttavat kuitenkin, että tämä selitys ei millään lailla sulje pois sitä, etteikö kuoppia olisi voitu myös käyttää vedenkeräämiseen.
Tutkijat eivät myöskään tiedä vielä, miten paikalliset asukkaat ovat osanneet kaivaa kuopat juuri kehän muotoon.