Stonehengeen haudattiin walesilaisia
Jopa 4 500 vuotta vanhojen luiden analyysit osoittavat, että ainakaan kaikki Englannin suurimpaan kivikautiseen hautapaikkaan haudatut eivät olleet paikallisia.
Stonehenge oli käytössä noin vuodesta 3000 eaa. vuoteen 2000 eaa.
Moni Etelä-Englannissa sijaitsevaan Stonehengeen haudatuista vainajista oli viettänyt vähintään kymmenen vuotta elämästään satojen kilometrien päässä viimeisestä lepopaikastaan.
Tämän osoittivat Oxfordin yliopiston tutkijoiden vainajien kalloille tekemät strontiumanalyysit.
Vainajat olivat Walesista
Tutkijat tutkivat 25:n Stonehengeen ammoin krematoituna haudatun yksilön maalliset jäännökset, ja tutkimusten mukaan ainakin kymmenen heistä oli viettänyt elämänsä viimeiset kymmenen vuotta kaukana Stonehengesta – todennäköisesti läntisessä Walesissa.
Löytö on merkittävä, sillä tähän asti tutkijoilla on ollut vain vähän varmaa tietoa niistä kivikauden ihmisistä, jotka mahtaava kivirakennelmaa käyttivät.
Aiemmin on muun muassa saatu selville, että monet monumentin pienemmistä kivistä, niin sanotut sinikivet, eivät olleet paikallisia vaan ne oli tuotu ilmeisesti noin 250 kilometrin päästä Walesista.
Kivet on aseteltu kehän muotoon, ja niiden sijoittelu viittaa siihen, että paikkaa käytettiin rituaalisissa menoissa kesä- ja talvipäivänseisauksen aikaan.
Vaikuttaa siis siltä, että ihmiset liikkuivat pitkiäkin matkoja Englannissa kivikaudella.
”Vaikka meillä on taipumus ajatella, että ihmisten ja materiaalin liikkuvuus on melko uutta, näyttää siltä, että nämä ihmiset pystyivät kulkemaan pitkiäkin matkoja vaikeassa maastossa”, tutkimukseen osallistunut tutkija Rick Schulting kertoi brittiläiselle BBC:lle.
Stonehengea käytettiin uskonnollisiin seremonioihin
Stonehengen tarkoitusta ei tiedetä varmasti. Moni seikka kuitenkin viittaa siihen, että se on ollut kivikauden eliitin hautapaikka ja että sitä on lisäksi käytetty rituaalisissa ja uskonnollisissa seremonioissa, esimerkiksi kesä- ja talvipäivänseisauksen aikaan.