Seksi sukupuuttoon kuolleen ihmislajin kanssa teki meistä parempia kestämään kylmää mutta antoi meille monia mielenterveyshäiriöitä.
Tähän tulokseen on päätynyt espanjalainen tutkijaryhmä Barcelonan Pompeu Fabra -yliopistosta.
He tutkivat laajamittaisessa analyysissä 26 elävän populaation DNA:ta eri puolilta maailmaa ja vertasivat tuloksia noin 40 000 vuotta sitten sukupuuttoon kuolleiden denisovanihmisten DNA:han.
Tulokset paljastivat, että nykyihmiset kantavat geenin SLC30A9 muunnosta, jonka olemme ilmeisesti perineet denisovalaisilta.
Geenimuunnosta ei löydy Afrikasta, josta Homo sapiens lähti vaeltamaan noin 60 000 vuotta sitten, eikä neandertalilaisilta, joiden kanssa esi-isämme parittelivat Euroopassa.
Tutkijat arvelevat siksi, että saimme geenimuunnoksen pariutumalla denisovanihmisten kanssa, jotka myös kantavat sitä.
Ihmisen munuaissoluilla tehdyt kokeet ovat osoittaneet, että geeni vaikuttaa solujen sinkin määrään. Se muun muassa kohentaa kylmänkestävyyttä.
"Ilmeisesti muutos oli hyödyllinen ja osoittautui valikoivaksi eduksi ihmisille", sanoi Jorge Garcia-Calleja, yksi analyysin takana olevista tutkijoista.
Geeni auttoi kestämään purevia pakkasia
Denisovalaisten geneettinen perintö on saattanut auttaa esi-isiämme selviytymään paremmin Euroopan kylmillä alueilla, mutta saman geenimuunnoksen "tiedetään liittyvän myös suurempaan alttiuteen sairastua useisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin", tutkijat kirjoittivat.
Siksi on todennäköistä, että esi-isiemme esihistoriallisesta seksistä denisovalaisten kanssa meksetaan nykyäänkin hintaa mielenterveysongelmina.
Espanjalaiset tutkijat mainitsivat itse masennuksen, skitsofrenian ja anoreksian häiriöinä, jotka olemme saattaneet periä sukupuuttoon kuolleilta sukulaisiltamme.