Järven rannan mutaisessa maassa kolme ihmistä, mahdollisesti perhe, ohittaa pienen norsulauman ja yhden sarvikuonon.
Kuulostaa Afrikalta, mutta tapahtui Saksan Ala-Saksissa. Arkeologit ovat löytäneet sieltä vanhimpia Saksasta löydettyjä jalanjälkiä, jotka ihmiset ja eläimet jättivät sinne 300 000 vuotta sitten ja jotka ovat aikojen mittaan kivettyneet.
Ihmiset olivat ilmeisesti heidelberginihmisiä (Homo heidelbergensis). Heidelberginihmiset elivät Euroopassa noin 600 000–200 000 vuotta sitten. Lajista tiedetään vain melko vähän, mutta sekä neandertalinihmiset että nykyihmiset ovat kehittyneet siitä.
”Jalanjäljet kuuluvat todennäköisesti perheelle eivätkä esimerkiksi aikuisille metsästäjille”, tohtori Flavio Altamura Tübingenin yliopistosta kertoo.
Heidelberginihmisen luurangossa näkyy vielä joitakin apinoille tyypillisiä piirteitä.
Ainutlaatuista tietoa
”Jalanjäljet voivat yhdessä arkeologisten, paleontologisten ja paleobotaanisten tutkimusten kanssa antaa meille kuvan alueesta ja siellä aikoinaan eläneistä eläimistä ja ihmisistä”, hän selittää.
”Löytö kertoo esimerkiksi, että sukupuuttoon kuollut ihmislaji asui jokien ja järvien matalavetisillä rannoilla.
Tutkijat toivovat jalanjälkien lisätutkimuksen tuovan uutta tietoa heidelberginihmisten perherakenteista.
Fossiloituneiden ihmisten jalanjälkien lisäksi arkeologit ovat innoissaan etenkin löytyneestä sarvikuonon jäljestä. Se kuului joko Stephanorhinus kirchbergensis- tai Stephanorhinus hemitoechus -lajille, joiden jälkiä ei ole aiemmin löydetty Euroopasta.