Puolasta löytyi keskiaikainen jättiläinen
Keskiajalla elänyt puolalaisnainen kasvoi peräti 218 senttimetriä pitkäksi ja hänellä oli myös suhteettoman suuri pää. Fyysisten vaivojen ja kipujen lisäksi hän joutui vieläpä elämään yhteiskunnan alimmassa luokassa.
Naisen yli kaksimetrinen ruumis nakattiin puolalaisen hautausmaan kuoppaan niin huolimattomasti, että hänen kätensä ja jalkansa jäivät harottamaan eri suuntiin.
Niin hän makasi vuosisatojen ajan aina siihen asti, kun puolalaiset arkeologit kaivoivat hänet ylös Ostrów Lednickin keskiaikaisen asuinpaikan kirkkomaasta vuonna 1977.
Asiantuntijat ovat kuitenkin vasta nyt alkaneet tutkia luurankoa tarkemmin, ja tulosten mukaan hän eli vaikeuksien ja tuskan täyttämän elämän.
Jättikasvun uhri
Puolalainen tutkijaryhmä on uudessa tutkimuksessa osoittanut, että suurikokoinen nainen kärsi sekä jättikasvusta että akromegaliasta.
Jättikasvu eli gigantismi johtuu usein aivopaiseesta, joka saa aivolisäkkeen erittämään liikaa kasvuhormonia. Sen vuoksi kyseinen nainen saavutti lähes 220 senttimetrin pituuden.
Jättikasvun kaltainen akromegalia tai jättikärkisyys taas sai puolalaisnaisen pään kasvamaan suhteettoman suureksi, ja myös hänen huulensa, kielensä ja korvansa olivat todennäköisesti tavallista suuremmat.
Huolimattomasti haudattu
Puolan jättinainen kuoli alle 30-vuotiaana – joskus 1200–1400-lukujen välissä – ja hänet haudattiin ilman hautalahjoja.
Hänen oikea käsivartensa ja vasen jalkansa olivat omituisesti vääntyneet ja kasvot osoittivat itään päin, vaikka paikan kaikki muut vainajat oli haudattu pää kohti länttä.
”Siitä päätellen hän kuului alimpaan sosiaaliluokkaan”, kirjoittaa Nikolaus Kopernikus -yliopiston arkeologi Magdalena Matczak uudessa tutkimuksessa.
Kipujen riivaama
Luurangosta kävi naisen valtavan koon lisäksi ilmi se, että hän kärsi jättikasvuisuuden tuskallisista sivuoireista:
● Nivelrikko: Selkärangassa näkyi merkkejä nivelrikosta, joka johtui todennäköisesti hänen suuresta koostaan ja painostaan.
● Heikot luut: Käsivarsien ja jalkojen murtumat viittasivat luiden heikkouteen.
● Keuhkopussitulehdus: Kylkiluissa näkyvät jäljet viittaavat keuhkopussin ärtymiseen, joka olisi tehnyt hengittämisestä hankalaa ja kivuliasta.
Nykytiedon valossa puolalaiset tutkijat päättelevät naisen kärsineen myös ahdistuneisuudesta, vihasta, mielialanvaihteluista ja muista henkisistä häiriöistä.
Jättinaista ei silti kartettu
Vaikka puolalaisnaisen elämä oli epäilemättä kovaa ja kivuliasta, tutkijat löysivät kurjuuden keskeltä joitakin valonpilkahduksia.
Esimerkiksi hänen jalkansa murtuma oli parantunut täysin, mihin on tarvittu kuukausikaupalla lepoa ja osaavaa hoitoa.
”Se, että hän eli aikuiseksi asti ja sai myös hoitoa vaivoihinsa, voi olla merkki siitä, ettei yhteiskunta karttanut häntä”, kirjoittavat puolalaiset arkeologit.