Maciej Stromski
Puola, vampyyri.

Puolalaisesta joukkohaudasta löytyi 450 päätöntä vampyyrin luurankoa

Puolasta löytynyt valtava joukkohauta paljastaa aikalaisten syvän vampyyrien pelon. Vainajat oli haudattu eriskummallisin menoin, mutta edelleen on arvoitus, mitä pikkukylässä varsinaisesti tapahtui.

Arkeologit ovat löytäneet Pohjois-Puolasta pienen Luzinon kylän läheltä ”potentiaalisten vampyyrien joukkohaudan”.

Noin 450 luurangon hauta löytyi tietöiden yhteydessä 1800-luvulta peräisin olevan hautausmaan läheisyydestä. Ruumiiden päät oli leikattu irti ja asetettu kolikko suussa vainajan jalkojen väliin. Tämä on tunnettu puolalainen hautausrituaali, jolla haluttiin estää mahdollisia vampyyreja nousemasta kuolleista ja palaamasta maan päälle kiusaamaan ihmisiä.

Niin kutsutut vjescit ovat tunnettuja olentoja puolalaisessa tarustossa, ja tutkijoiden mukaan niitä on pelätty 1500-luvulta asti. Vjescien ajateltiin olevan kalvakoita, eläviä kuolleita, jotka nousivat haudoistaan pian hautajaisten jälkeen. Ne kävivät ensin oman perheensä ja naapureidensa kimppuun, joivat heidän vertaan ja lähtivät sitten etsimään muita, pahaa-aavistamattomia sieluja.

Noin 450:n vampyyriksi epäillyn vainajan joukkohaudan löytyminen on kuitenkin poikkeuksellista, ja se kertoo syvästä yliluonnollisten olentojen pelosta.

Puola, vampyyri.

Ei tiedetä, miten monen vainajan kaula on katkaistu pian kuoleman jälkeen ja kuinka moni on kaivettu ylös haudasta pään leikkaamista varten.

© Maciej Stromski

Sikiökalvo oli enne

Puolalaisen uskomuksen mukaan vauvat, jotka syntyivät sikiökalvon sisällä, olivat tuomittuja muuttumaan vjesceiksi kuolemansa jälkeen. Tämän estämiseksi kalvo piti piilottaa ja kuivata ja syöttää lapselle tämän täytettyä seitsemän vuotta.

Menetelmä ei kuitenkaan aina tehonnut, ja jos ihmisiä alkoi sairastua tai kuolla selittämättömästi pian oletetun vjescin kuoltua, ruumis oli kaivettava haudasta, jottei se pääsisi aiheuttamaan enempää tuhoa, ja sen suuhun oli pantava kolikko, jotta sielu pääsisi jatkamaan matkaansa.

Uskomuksen mukaan kaikkien oletetun vampyyrin jäljiltä sairastuneiden tuli vielä juoda vainajan verta, jotta he parantuisivat.

Puola, vampyyri.

Arkeologit olettavat, että kolmen kuopan irtoluut on tyhjennetty haudoista, jotka on tarvittu uutta käyttöä varten.

© Maciej Stromski

Kolikoiden ansiosta arkeologien on huomattavasti helpompaa päätellä kaulojen katkaisun ajankohta. Yhdestä vainajalta löydetystä kolikosta erottuu selvästi vuosiluku 1846, joten joukkohauta on todennäköisesti peräisin 1800-luvun puolivälistä.

Kaula katkaistiin lapsiltakin

Kaivausryhmään kuuluneen puolalaisen arkeologin Maciej Stromskin mukaan noin 30 prosentille luurangoista oli aseteltu myös tiiliskiviä jalkojen, käsivarsien ja pään viereen. Sillä pyrittiin todennäköisesti myös varmistamaan, ettei vainaja pääse pois haudastaan.

Paikalla oli myös kolme hautaa, joissa oli sikin sokin irtoluita. Niiden joukossa oli ilmeisesti myös ”vampyyreiltä” irrotettujen päitä.

Ei tiedetä varmasti, miksi niin monet vainajista on haudattu tällä tavoin, mutta Stromskin mukaan pian mahdollisen vjescin kuoleman jälkeen kuolleita epäiltiin myös itseään vampyyreiksi. Siksi he saivat kuolemansa jälkeen saman, tylyn käsittelyn.

Kylässä on saattanut myös raivota jokin satoja kyläläisiä tappanut sairaus, jota on pidetty vampyyrien aiheuttamana.

Arkeologit kohtasivat haudoissa myös erityisen surullisia näkyjä: ”Eräältä naiselta oli katkaistu kaula, ja hänen rinnalleen oli nostettu lapsen irti leikattu pää”, Stromski kuvailee.

Toistaiseksi on edelleen mysteeri, mitä pohjoispuolalaisessa kylässä on tarkalleen tapahtunut 1800-luvun puolivälissä.

Paikallisten viranomaisten mukaan kaivauksia jatketaan syyskuuhun asti.