Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Mælk, Tollense, bronzealder

Pronssikauden soturit eivät sietäneet maitoa

Pronssikauden suurimpiin kuuluvalta taistelukentältä löydetyt luut kertovat, miten eurooppalaisille kehittyi kyky sietää kotieläinten maitoa.

Claus Lunau/Historie & Niels-Peter Granzow Busch/Historie & Shutterstock

Milloin eurooppalaiset alkoivat juoda kotieläinten, kuten lehmien, hevosten ja vuohien, maitoa? Saksalainen Mainzin yliopisto yrittää nyt vastata kysymykseen. Saksalaistutkijat ovat tutkineet DNA:ta sotilailta, jotka kaatuivat suuressa Tollensen taistelussa noin 3 270 vuotta sitten.

Noin 50 kilometrin päässä Itämerestä, lähellä nykyistä Saksan ja Puolan rajaa käyty taistelu maksoi vähintään 130 nuorukaisen hengen. Uhrien luut ovat osoittautuneet varsinaiseksi kultakaivokseksi tutkijoille.

HISTORIA kertoi jo aiemmin Tollensen vuonna 1250 eaa. käydystä taistelusta:

Valtava muutos 120 sukupolven kuluessa

Viimeisimmät analyysit paljastivat, että vain yhdellä kahdeksasta kaatuneesta soturista oli geeni, joka auttoi heitä sietämään maitoa. Maidonsietokykyä tutkivaa hanketta johtavan professori Joachim Burgerin mukaan luku on yllättävän alhainen:

”Nykyisin 90 prosenttia Tollensen alueen väestöstä sietää laktoosia, joten ero entiseen on huima – varsinkin, kun ottaa huomioon, että Tollensessa kaatuneiden ja nykyväestön välillä on vain noin 120 sukupolvea.”

Saksalaistutkijoilla on käytössään yli 12 000 luuta – ja nämä ovat peräisin vain Tollensen taistelusta. Monet uhreista kuolivat väkivaltaisesti vuoden 1250 eea. tienoilla.

© shutterstock & Landesamt für Kultur und Denkmalpflege Mecklenburg-Vorpommern/Landesarchäologie/S. Suhr

Maito lisäsi selviytymisen mahdollisuuksia

Biologi Daniel Wegmann Fribourgin yliopistosta sanoo, että laktoosigeenin yleistymiseen on ainoastaan yksi syy:

”Ilmiö selittyy luonnonvalinnalla. Viimeisten 3000 vuoden aikana maitoa sietävillä lapsilla on ollut paremmat mahdollisuudet selviytyä lapsentekoikään asti kuin lapsilla, jotka eivät siedä maitoa.”

Tutkijat huomauttavat, että kotieläinten maito oli erityisen tärkeää katovuosina. Saksalaistutkijat ovat laskeneet, että nälänhädistä selviytyi kuusi prosenttia enemmän maidonjuojia kuin laktoosi-intolerantteja. Tästä syystä maidon sietämisen mahdollistava geeni on yleistynyt ajan saatossa Pohjois-Euroopassa.

Lue myös:

Mælk, Tollense, bronzealder
Arkeologia

3 200 vuotta vanhat luut kertovat maidon voittokulusta

2 minuuttia
Arkeologia

20 outoa kuoppaa löytyi Stonehengen lähistöltä

3 minuuttia
Arkeologia

Outo luukehä on 25 000 vuotta vanha

3 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota