Milloin eurooppalaiset alkoivat juoda kotieläinten, kuten lehmien, hevosten ja vuohien, maitoa? Saksalainen Mainzin yliopisto yrittää nyt vastata kysymykseen. Saksalaistutkijat ovat tutkineet DNA:ta sotilailta, jotka kaatuivat suuressa Tollensen taistelussa noin 3 270 vuotta sitten.
Noin 50 kilometrin päässä Itämerestä, lähellä nykyistä Saksan ja Puolan rajaa käyty taistelu maksoi vähintään 130 nuorukaisen hengen. Uhrien luut ovat osoittautuneet varsinaiseksi kultakaivokseksi tutkijoille.
HISTORIA kertoi jo aiemmin Tollensen vuonna 1250 eaa. käydystä taistelusta:
Lue myös:
Valtava muutos 120 sukupolven kuluessa
Viimeisimmät analyysit paljastivat, että vain yhdellä kahdeksasta kaatuneesta soturista oli geeni, joka auttoi heitä sietämään maitoa. Maidonsietokykyä tutkivaa hanketta johtavan professori Joachim Burgerin mukaan luku on yllättävän alhainen:
”Nykyisin 90 prosenttia Tollensen alueen väestöstä sietää laktoosia, joten ero entiseen on huima – varsinkin, kun ottaa huomioon, että Tollensessa kaatuneiden ja nykyväestön välillä on vain noin 120 sukupolvea.”
Saksalaistutkijoilla on käytössään yli 12 000 luuta – ja nämä ovat peräisin vain Tollensen taistelusta. Monet uhreista kuolivat väkivaltaisesti vuoden 1250 eea. tienoilla.
Maito lisäsi selviytymisen mahdollisuuksia
Biologi Daniel Wegmann Fribourgin yliopistosta sanoo, että laktoosigeenin yleistymiseen on ainoastaan yksi syy:
”Ilmiö selittyy luonnonvalinnalla. Viimeisten 3000 vuoden aikana maitoa sietävillä lapsilla on ollut paremmat mahdollisuudet selviytyä lapsentekoikään asti kuin lapsilla, jotka eivät siedä maitoa.”
Tutkijat huomauttavat, että kotieläinten maito oli erityisen tärkeää katovuosina. Saksalaistutkijat ovat laskeneet, että nälänhädistä selviytyi kuusi prosenttia enemmän maidonjuojia kuin laktoosi-intolerantteja. Tästä syystä maidon sietämisen mahdollistava geeni on yleistynyt ajan saatossa Pohjois-Euroopassa.
